Vad gjorde Olle i går? Tvåspråkiga finlandssvenska barns inlärning av preteritum
AUTIO, HENRIIKKA; MUSTASILTA, ELINA (2013)
2013
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-02-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23202
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23202
Tiivistelmä
Tutkimme pro gradu-tutkielmassamme, kuinka hyvin kaksikieliset suomenruotsalaiset 4-, 6- ja 8-vuotiaat lapset osaavat ruotsin kielen imperfektimuotoja. Aihe on ajankohtainen, sillä suomenruotsalaisten lasten ja nuorten ruotsin kielen taidot ovat viime aikoina herättäneet keskustelua ja kriittisiä kannanottoja. Kaksikielisten suomenruotsalaisten lasten imperfektimuotojen osaamisesta ei myöskään ole kattavia selvityksiä, vaikka ilmiötä on tutkittu muilla pohjoismaalaisilla lapsilla. Vertaamme tutkimustuloksiamme Ulla Vereksen (2004) saamiin tuloksiin ruotsalaisten 4-, 6-, ja 8-vuotiaiden lasten imperfektimuotojen hallinnasta.
Tutkielman teoreettinen pohja perustuu aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen lapsen kielenoppimisesta, imperfektin oppimisesta ja kaksikielisyydestä. Käsittelemme lisäksi ruotsin kielen verbimorfologiaa. Tutkimusaineistonamme käytämme verbitestiä, jonka avulla testasimme, kuinka hyvin lapset osaavat taivuttaa 30 verbiä imperfektissä. Tarkastelemme tutkimuksessa oikeiden vastauksien määrää ja niiden jakautumista eri verbiluokkien välillä. Tämän lisäksi analysoimme lasten tekemiä virheitä imperfektin taivutuksessa. Lopuksi pohdimme, onko lasten kielellisellä taustalla, eli perheiden tavalla käyttää suomea ja ruotsia, yhteyttä tutkimuksen tuloksiin.
Tutkimuksemme osoittaa, että suomenruotsalaiset lapset hallitsevat verbien imperfektimuodot lähes yhtä hyvin kuin ruotsalaiset lapset. Tutkimuksemme perusteella voimme kuitenkin todeta, ettei imperfektin oppiminen ole helppo prosessi, sillä vielä 8- vuotiaat tekevät virheitä imperfektin taivutuksessa. Erityisesti vahvojen verbien imperfektimuodot tuottavat vaikeuksia lapsille.
Avainsanat: Imperfektin oppiminen, ruotsin kielen verbimorfologia, kaksikielisyys, lapsen kielenoppiminen
Tutkielman teoreettinen pohja perustuu aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen lapsen kielenoppimisesta, imperfektin oppimisesta ja kaksikielisyydestä. Käsittelemme lisäksi ruotsin kielen verbimorfologiaa. Tutkimusaineistonamme käytämme verbitestiä, jonka avulla testasimme, kuinka hyvin lapset osaavat taivuttaa 30 verbiä imperfektissä. Tarkastelemme tutkimuksessa oikeiden vastauksien määrää ja niiden jakautumista eri verbiluokkien välillä. Tämän lisäksi analysoimme lasten tekemiä virheitä imperfektin taivutuksessa. Lopuksi pohdimme, onko lasten kielellisellä taustalla, eli perheiden tavalla käyttää suomea ja ruotsia, yhteyttä tutkimuksen tuloksiin.
Tutkimuksemme osoittaa, että suomenruotsalaiset lapset hallitsevat verbien imperfektimuodot lähes yhtä hyvin kuin ruotsalaiset lapset. Tutkimuksemme perusteella voimme kuitenkin todeta, ettei imperfektin oppiminen ole helppo prosessi, sillä vielä 8- vuotiaat tekevät virheitä imperfektin taivutuksessa. Erityisesti vahvojen verbien imperfektimuodot tuottavat vaikeuksia lapsille.
Avainsanat: Imperfektin oppiminen, ruotsin kielen verbimorfologia, kaksikielisyys, lapsen kielenoppiminen