Aivoinfarktipotilaiden muistitoimintojen spontaani palautuminen kuuden kuukauden seurannassa

Abstract

Aivoinfarkti on sairaus, jonka tiedetään heikentävän kognitiivisia toimintoja ja elämänlaatua. Aivoinfarktiin sairastuminen ja korkea ikä vaikuttavat usein muistitoimintoihin, jotka ovat tärkeitä arjessa ja työssä selviytymisen kannalta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, palautuvatko tutkittavien muistitoiminnot spontaanisti ensimmäiseen aivoinfarktiin sairastumisen jälkeen. Tutkimuksessa selvitettiin, palautuvatko muistitoiminnot koko aineistossa kuuden kuukauden seurannassa, ja lisäksi tutkittiin erikseen eroja vasemman ja oikean aivopuoliskon infarktiin sairastuneilla sekä liuotushoidon tai konservatiivisen hoidon saaneilla. Lisäksi oltiin kiinnostuneita sukupuolen, iän ja koulutuksen pituuden merkityksestä muistitoimintojen palautumisessa, ja muistin eri osa-alueiden palautumisen välisestä yhteydestä.

Tutkimukseen osallistui 21 vasemman ja 29 oikean aivopuoliskon infarktiin sairastunutta henkilöä. Heille tehtiin neuropsykologinen tutkimus akuutisti 1–6 päivää sairastumisesta ja seurantatutkimus kuuden kuukauden kuluttua. Tutkimuksessa tarkasteltiin välitöntä ja viivästettyä kielellistä ja visuaalista muistia. Kielellisiä muistitoimintoja arvioitiin Wechsler Memory Scale III (WMS III) loogisen muistin ja sanalistojen tehtävillä sekä Wechsler Adult Intelligence Scale III (WAIS III) numerosarjoilla. Visuaalisia muistitoimintoja kartoitettiin Rey-Osterrieth Complex Figure Test (ROCFT) -kuviolla.

Koko aineistossa havaittiin välittömän ja viivästetyn kielellisen ja visuaalisen muistin palautumista. Vasemman ja oikean aivopuoliskon infarktiin sairastuneita tutkittavia verratessa havaittiin, että kielelliset muistitoiminnot palautuivat vasemman aivopuoliskon tutkittavilla useammalla osa-alueella kuin oikean aivopuoliskon tutkittavilla, ja visuaalisissa muistitoiminnoissa palautumista tapahtui molemmilla ryhmillä. Miehillä palautumista tapahtui useammalla muistin osa-alueella kuin naisilla, nuoremman ikäryhmän muistitoimintojen havaittiin palautuvan vanhempien ikäryhmää paremmin, ja enemmän koulutetuilla muistitoimintojen havaittiin palautuvan vähäisemmän koulutuksen saaneita paremmin. Kielellisen muistin osa-alueiden palautuminen oli yhteydessä toisiinsa, samoin kuin visuaalisen muistin osa-alueiden palautuminen. Akuuttivaiheen ja kuuden kuukauden muistisuoriutuminen olivat lineaarisesti nousevassa yhteydessä. Liuotushoidon ja konservatiivisen hoidon eroja tutkittiin matsattujen parien analyysilla, jossa verrattiin 12 liuotetun ja 12 liuottamattoman tutkittavan muistitoimintojen palautumista. Näiden ryhmien välisessä muistitoimintojen palautumisessa ei havaittu merkittäviä eroja.

Tutkimus osoitti, että muistitoimintojen palautumista tapahtuu kuuden kuukauden seurannassa aivoinfarktiin sairastumisesta. Muistitoiminnot eivät kuitenkaan palaudu kaikilta osin samankaltaisesti, ja näihin eroihin tulisi kiinnittää huomiota aivoinfarktin sairastamisen jälkeen. Infarktin lateraalisuus ja eri taustamuuttujat vaikuttivat muistin palautumiseen, ja nämä erot on tärkeää tunnistaa kliinisessä työssä. Liuotushoidon vaikutuksesta muistitoimintojen palautumiseen olisi tärkeää tehdä lisätutkimusta suuremmalla potilasaineistolla ja pidempänä seuranta-aikana.

Asiasanat:aivoinfarkti, liuotushoito, muisti, muistitoimintojen palautuminen