"NE OVAT PERHE - EMO JA NELJÄ PENTUA" Eläinten representaatiot BBC:n luontodokumentissa.
LAITINEN, MARIANNA (2012)
2012
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23177
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23177
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan, miten eläimet esitetään BBC:n tuottamassa Planet Earth -luontodokumentissa. Tavoite on selvittää, inhimillistetäänkö luontodokumentin eläimiä. Tämän kysymyksen ohella tutkielmassa pohditaan sitä, millainen on faktan ja fiktion suhde luontodokumentissa sekä millä keinoilla siihen luodaan narratiivisuutta. Lopulta kaikki tämä johtaa pohdintaan luontodokumentin suhteesta todellisuuteen: voidaanko ajatella, että luonto dokumentti esittää luonnon sellaisena kuin se todellisuudessa on.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu perinteisen dokumenttielokuvan sekä fiktiivisen elokuvan käytäntöjen avaamisesta. Fiktiivisen elokuvan lisäksi esiin nousevat myös animaatiot ja erityisesti Disney-piirretyt, koska luontodokumentin kehityksessä Walt Disneyllä on ollut suuri merkitys. Teoriaosuus käsittelee myös representaation ja simulaation käsitteitä. Käsitteet nousevat esille tarkasteltaessa sitä, miten luontodokumentin kohtaukset teknisin keinoin rakentavat kuvaa todellisuudesta. Teoriaosuus loppuu analyysin kannalta olennaiseen antropomorfismin käsitteeseen.
Aineisto koostuu kahdesta jaksosta, jotka on jaettu 21 analysoitavaksi kohtaukseksi. Kaikissa kohtauksissa on eläimiä sekä kertojan puhetta. Analyysiosio jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä kertojan puheesta erotellaan antropomorfisia ilmaisuja. Kahdessa muussa osiossa tarkastellaan sitä, miten narratiivisuutta rakennetaan sekä sitä, miten musiikkia on käytetty kohtausten korostamiseen.
Tutkimuksen tulokset myötäilevät aikaisempia aiheesta saatuja tutkimustuloksia. Luontodokumentin eläimet ovat todellisia, mutta antropomorfismi näkyy niiden toiminnassa ja kyvyssä ajatella ihmisen tavoin. Eläinten käytöksellä on motiiveja ja niiden perhesuhteita korostetaan. Aineiston pidemmissä kohtauksissa on havaittavissa selkeää narratiivisuutta ja niistä voi löytää klassisen elokuvakerronnan piirteitä. Fiktiivisyys korostuu antropomorfismin sekä narratiivisten piirteiden ansiosta. Kohtausten rakennettua todellisuuskuvaa korostetaan musiikin ja erikoistehosteiden avulla. Toisaalta aineiston lyhyemmissä kohtauksissa korostetaan myös tieteellisyyttä ja opettavaisuutta jättämällä viihteellisyyttä lisäävät keinot pois.
Asiasanat: luontodokumentti, eläin, narratiivisuus, antropomorfismi, representaatio
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu perinteisen dokumenttielokuvan sekä fiktiivisen elokuvan käytäntöjen avaamisesta. Fiktiivisen elokuvan lisäksi esiin nousevat myös animaatiot ja erityisesti Disney-piirretyt, koska luontodokumentin kehityksessä Walt Disneyllä on ollut suuri merkitys. Teoriaosuus käsittelee myös representaation ja simulaation käsitteitä. Käsitteet nousevat esille tarkasteltaessa sitä, miten luontodokumentin kohtaukset teknisin keinoin rakentavat kuvaa todellisuudesta. Teoriaosuus loppuu analyysin kannalta olennaiseen antropomorfismin käsitteeseen.
Aineisto koostuu kahdesta jaksosta, jotka on jaettu 21 analysoitavaksi kohtaukseksi. Kaikissa kohtauksissa on eläimiä sekä kertojan puhetta. Analyysiosio jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä kertojan puheesta erotellaan antropomorfisia ilmaisuja. Kahdessa muussa osiossa tarkastellaan sitä, miten narratiivisuutta rakennetaan sekä sitä, miten musiikkia on käytetty kohtausten korostamiseen.
Tutkimuksen tulokset myötäilevät aikaisempia aiheesta saatuja tutkimustuloksia. Luontodokumentin eläimet ovat todellisia, mutta antropomorfismi näkyy niiden toiminnassa ja kyvyssä ajatella ihmisen tavoin. Eläinten käytöksellä on motiiveja ja niiden perhesuhteita korostetaan. Aineiston pidemmissä kohtauksissa on havaittavissa selkeää narratiivisuutta ja niistä voi löytää klassisen elokuvakerronnan piirteitä. Fiktiivisyys korostuu antropomorfismin sekä narratiivisten piirteiden ansiosta. Kohtausten rakennettua todellisuuskuvaa korostetaan musiikin ja erikoistehosteiden avulla. Toisaalta aineiston lyhyemmissä kohtauksissa korostetaan myös tieteellisyyttä ja opettavaisuutta jättämällä viihteellisyyttä lisäävät keinot pois.
Asiasanat: luontodokumentti, eläin, narratiivisuus, antropomorfismi, representaatio