Samassa kalaveneessä. Kalakannan hoito ja hyödyntäminen yhteishallintana Isojärvellä
SANDT, KOSTI (2012)
2012
Ympäristöpolitiikka ja aluetiede - Environmental and Regional Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23170
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23170
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee osakaskuntavetoista kalakantojen paikallista yhteishallintaa Suomen sisävesillä. Pyrin selvittämään, miten Pomarkun ja Siikaisten Isojärven kalakannan hoito ja hyödyntäminen toteutuu osakaskuntien ja aktiivisesti järvellä kalastavien välisenä yhteishallintana. Samalla syvennyn suomalaiseen kalastus- ja osakaskuntajärjestelmään ja niiden historiaan. Yhteishallinnasta tehty tutkimus luo tutkielmani käsitteellisen taustan.
Tutkielma on laadullinen eli kvalitatiivinen. Haastatteluja tehtiin kymmenen kappaletta, ja haastateltaviksi valittiin sekä osakaskuntien puheenjohtajia että järvellä vapaa-ajan asunnon omistavia aktiivisia vapaa-ajankalastajia. Haastattelumuotona oli puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Yhteishallinnalla viitataan tässä tutkielmassa yhteiseen päätöksentekoon, jossa osakaskuntajärjestelmä edustaa paikallisesta kalastuksenhoidosta päättävää tahoa, ja vapaa-ajan kalastajat resurssin käyttäjiä, jotka ovat mahdollisesti mukana päätöksentekoprosessissa yhteishallinnan tasosta riippuen.
Isojärven kalakannan hoito voidaan nähdä toteutuvan jossain määrin yhteishallintana. Osakaskunnat ovat muodostaneet yhteenliittymän, jonka kokouksissa tehdään kaikki järveä koskevat päätökset. Myös kalastusta harrastavien paikkakuntalaisten ja mökkiläisten mielipiteitä kuunnellaan ja kalastajien yleinen mielipide vaikuttaa päätöksiin. Kalastusta harrastavat ovatkin yleisesti tyytyväisiä nykyiseen kalastuksen sääntelyyn. Tärkeä osoitus yhteishallinnan onnistumisesta on järven vahva kuhakanta.
Osakaskunnilla on kuitenkin vielä paljon tehtävää itsensä tunnetuksi tekemisessä ja yhteishallinnan laajentamisessa, sillä järvellä kalastaa paljon sellaisia, joille osakaskunnat ovat jääneet hyvin vieraaksi, ja joille on epäselvää, kuka järven kalastuksen sääntelystä vastaa. Tällöin tunne vaikuttamisen mahdollisuuksista sääntelyyn jää vähäiseksi. Nykytilanteessa yhteishallinta näyttäytyykin vahvimpana sellaisille aktiivisille kalastajille, joilla on jo olemassa henkilökohtainen kontakti osakaskuntiin, jolloin sääntelystä keskustelu sujuu vaivattomasti.
Asiasanat:Yhteishallinta, osakaskunta, vapaa-ajankalastus
Tutkielma on laadullinen eli kvalitatiivinen. Haastatteluja tehtiin kymmenen kappaletta, ja haastateltaviksi valittiin sekä osakaskuntien puheenjohtajia että järvellä vapaa-ajan asunnon omistavia aktiivisia vapaa-ajankalastajia. Haastattelumuotona oli puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Yhteishallinnalla viitataan tässä tutkielmassa yhteiseen päätöksentekoon, jossa osakaskuntajärjestelmä edustaa paikallisesta kalastuksenhoidosta päättävää tahoa, ja vapaa-ajan kalastajat resurssin käyttäjiä, jotka ovat mahdollisesti mukana päätöksentekoprosessissa yhteishallinnan tasosta riippuen.
Isojärven kalakannan hoito voidaan nähdä toteutuvan jossain määrin yhteishallintana. Osakaskunnat ovat muodostaneet yhteenliittymän, jonka kokouksissa tehdään kaikki järveä koskevat päätökset. Myös kalastusta harrastavien paikkakuntalaisten ja mökkiläisten mielipiteitä kuunnellaan ja kalastajien yleinen mielipide vaikuttaa päätöksiin. Kalastusta harrastavat ovatkin yleisesti tyytyväisiä nykyiseen kalastuksen sääntelyyn. Tärkeä osoitus yhteishallinnan onnistumisesta on järven vahva kuhakanta.
Osakaskunnilla on kuitenkin vielä paljon tehtävää itsensä tunnetuksi tekemisessä ja yhteishallinnan laajentamisessa, sillä järvellä kalastaa paljon sellaisia, joille osakaskunnat ovat jääneet hyvin vieraaksi, ja joille on epäselvää, kuka järven kalastuksen sääntelystä vastaa. Tällöin tunne vaikuttamisen mahdollisuuksista sääntelyyn jää vähäiseksi. Nykytilanteessa yhteishallinta näyttäytyykin vahvimpana sellaisille aktiivisille kalastajille, joilla on jo olemassa henkilökohtainen kontakti osakaskuntiin, jolloin sääntelystä keskustelu sujuu vaivattomasti.
Asiasanat:Yhteishallinta, osakaskunta, vapaa-ajankalastus