Asukaslähtöinen arviointi lähiöiden peruskorjaushankkeissa - esimerkkinä Maunulan ryhmäkorjaushanke

Abstract

Suomen lähiökerrostaloissa on tulevina vuosina ja vuosikymmeninä tehtävä mittavia peruskorjaushankkeita. Koska lähiöt on pitkälti rakennettu 1950–1970-luvuilla, ne ovat nyt tulleet ikään, jossa ne tarvitsevat erilaisia korjaustoimenpiteitä. Tässä tutkielmassani käsittelen asukkaiden osallistumista peruskorjaushankkeisiin asukaslähtöisen arvioinnin menetelmän kautta. Työni liittyy Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusryhmän hankkeeseen Asukaslähtöinen arviointi lähiöiden peruskorjauksissa – Maunulan ASLA-malli, joka kuului ympäristöministeriön lähiöohjelmaan (2008–2011). Tutkimuskohteena on Helsingin Maunula, jossa on käynnissä ryhmäkorjaushanke eli usea taloyhtiö teettää putkiremontin yhdessä. Tutkimuskysymyksenäni on: millaisia konkreettisia mahdollisuuksia asukkailla on osallistua putkiremontin kaltaiseen peruskorjausprosessiin?

Työssäni tarkastelen myös sitä, mitkä asiat vaikuttavat asukkaiden osallistumismahdollisuuksiin remonttiprosesseissa, tietoa, jota asukaslähtöisen arvioinnin avulla saatiin sekä menetelmän onnistumista. Asukaslähtöisen arvioinnin tarkoituksena on kytkeä asukkaat ja heidän tarpeensa remonttiprosessiin, jotta usein hankalat peruskorjaushankkeet voisivat olla vuorovaikutteisempia ja onnistuneempia. Aineistoa kerättiin teemahaastatteluilla sekä asukaslähtöisen arvioinnin menetelmään kuuluvalla työpajalla sekä kyselyllä, joita analysoin pääosin teemoittelulla.

Tutkimuksen yhtenä päätuloksena saatiin selville, että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet riippuvat suuresti heidän omasta aktiivisuudestaan. Taloyhtiön tarjoamat osallistumismahdollisuudet asukkaille saattavat olla hyvin suppeat – lähinnä yhtiökokouksiin ja infotilaisuuksiin osallistuminen. Aktiiviset asukkaat voivat kuitenkin käyttää myös muita tapoja osallistua. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia rajoittaa muun muassa se, että keskustelu ja päätöksenteko remonttiin liittyvistä päätöksistä ei ole avointa, heidän mielipidettään ei oteta huomioon tai se, että asukas ei ole osakas eli omista asuntoaan.

Asukaslähtöisen arvioinnin yhteydessä saatiin selville, että asukkaat pitävät tärkeimpänä asiana onnistuneen peruskorjausprosessin kannalta hintaa ja erityisesti laatua, seuraavaksi tärkeimpänä tiedonkulkua ja kolmanneksi tärkeimpänä remonttiprosessin kehittämistapoja. Asukaslähtöinen arviointi jäi menetelmänä asukkaille jonkin verran vieraaksi, ja menetelmää toteutettaessa pitääkin kiinnittää erityistä huomiota sen pohjustamiseen. Ryhmäkorjaushankkeen suhteen korostettiin sekä sen hyviä että huonoja puolia.

Kuten aiemmissakin tutkimuksissa, myös tässä todettiin putkiremonttien olevan usein ristiriitoja aiheuttava ja asukkaille henkilökohtainen, arkielämään ja talouteen vaikuttava asia. Tämän vuoksi myös tulevaisuudessa on tärkeä edelleen kehittää tapoja, joilla asukkaat voidaan peruskorjaus- ja perusparannushankkeissa ottaa paremmin huomioon ja joilla voidaan vahvistaa heidän osallistumistaan remonttiprosesseihin.

Asiasanat:asukaslähtöinen arviointi, asukaslähtöisyys, arviointi, peruskorjaaminen, ryhmäkorjaaminen, putkiremontti