Vanhempien neuvolalta imetykseen saama ja toivoma tuki
MALVALEHTO, HENNA (2012)
MALVALEHTO, HENNA
2012
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23154
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23154
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata vanhempien neuvolalta imetykseen saamaa ja toivomaa tukea. Tarkasteltavana oli kuuden viikon ikäisen vauvan vanhempien neuvolalta saama sekä vanhempien toivoma tuki imetykseen. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa vauvaperheiden imetykseen liittyvistä tuen tarpeista ja toiveista erityisesti imetyksen ensi viikkoina. Tuloksia voidaan hyödyntää äitiyshuollossa, erityisesti neuvolassa annettavan imetysohjauksen ja imetykseen liittyvän tuen kehittämisessä.
Tutkimus toteutui osana Urbaani vanhemmuus -hanketta, jonka tavoitteena on edistää vauvaperheiden hyvinvointia ja puoleen vuoteen kestävää täysimetystä sekä imetyksen kestoa aina vuoden ikään asti. Tutkimusaineisto koostui hankkeen Vauvaperheiden hyvinvointi ja imetys- interventiotutkimuksen vastauksista, jotka kerättiin postikyselyllä vuosina 2007–2008 kolmessa eteläsuomalaisessa synnytyssairaalassa synnyttäneiltä vanhemmilta (N= 631). Kaksi sairaaloista oli koesairaaloja ja yksi verrokkisairaala. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyn avokysymyksen vastauksia. Vanhemmilta kysyttiin ”minkälaista imetykseen liittyvää tietoa/tukea olisit kaivannut enemmän neuvolasta?”. Avokysymykseen vastasivat sekä äidit että isät (N= 184). Avokysymyksen vastaukset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan kuuden viikon ikäisen vauvojen vanhemmat saivat asiakaslähtöistä tukea imetykseen neuvolalta. Lisäksi neuvola tarjosi imetykseen tukea vastaanottokäyntien lisäksi. Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että vaikka vanhemmat ilmaisivat saaneensa neuvolalta tukea imetykseen, he kokivat sen ajoittain hyödyttömänä tai jopa negatiivisena. Vanhemmat toivoivatkin ennen kaikkea yksilöllistä, perheen tarpeisiin vastaavaa tukea imetyksestä selviytymiseen. Imetyksessä selviytymistä edesauttoi tiedollinen tuki, ohjeistava tuki, käytännöllinen tuki, äidin ja vauvan hyvinvointia edistävä tuki, imetyksen onnistumista edesauttava tuki, kannustava tuki sekä neutraali ammatillinen tuki imetykseen.
Tutkimustulokset osoittavat, että vanhemmat tarvitsevat tai toivovat imetykseen tukea neuvolalta. Osa vanhemmista ilmoitti jääneensä täysin ilman imetykseen liittyvää tukea neuvolalta ja haki siitä muualta. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää täysimetyksen edistämisessä aina kuuden kuukauden ikään saakka sekä perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tuloksia voidaan lisäksi hyödyntää neuvolassa annettavan imetykseen liittyvän tuen ja ohjauksen sekä tulevaisuuden terveysalan ammattilaisten imetysohjaajakoulutuksen kehittämisessä.
Asiasanat:Imetys, neuvolan imetysohjaus, imetyksen tukeminen, laadullinen sisällönanalyysi
Tutkimus toteutui osana Urbaani vanhemmuus -hanketta, jonka tavoitteena on edistää vauvaperheiden hyvinvointia ja puoleen vuoteen kestävää täysimetystä sekä imetyksen kestoa aina vuoden ikään asti. Tutkimusaineisto koostui hankkeen Vauvaperheiden hyvinvointi ja imetys- interventiotutkimuksen vastauksista, jotka kerättiin postikyselyllä vuosina 2007–2008 kolmessa eteläsuomalaisessa synnytyssairaalassa synnyttäneiltä vanhemmilta (N= 631). Kaksi sairaaloista oli koesairaaloja ja yksi verrokkisairaala. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyn avokysymyksen vastauksia. Vanhemmilta kysyttiin ”minkälaista imetykseen liittyvää tietoa/tukea olisit kaivannut enemmän neuvolasta?”. Avokysymykseen vastasivat sekä äidit että isät (N= 184). Avokysymyksen vastaukset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan kuuden viikon ikäisen vauvojen vanhemmat saivat asiakaslähtöistä tukea imetykseen neuvolalta. Lisäksi neuvola tarjosi imetykseen tukea vastaanottokäyntien lisäksi. Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että vaikka vanhemmat ilmaisivat saaneensa neuvolalta tukea imetykseen, he kokivat sen ajoittain hyödyttömänä tai jopa negatiivisena. Vanhemmat toivoivatkin ennen kaikkea yksilöllistä, perheen tarpeisiin vastaavaa tukea imetyksestä selviytymiseen. Imetyksessä selviytymistä edesauttoi tiedollinen tuki, ohjeistava tuki, käytännöllinen tuki, äidin ja vauvan hyvinvointia edistävä tuki, imetyksen onnistumista edesauttava tuki, kannustava tuki sekä neutraali ammatillinen tuki imetykseen.
Tutkimustulokset osoittavat, että vanhemmat tarvitsevat tai toivovat imetykseen tukea neuvolalta. Osa vanhemmista ilmoitti jääneensä täysin ilman imetykseen liittyvää tukea neuvolalta ja haki siitä muualta. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää täysimetyksen edistämisessä aina kuuden kuukauden ikään saakka sekä perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tuloksia voidaan lisäksi hyödyntää neuvolassa annettavan imetykseen liittyvän tuen ja ohjauksen sekä tulevaisuuden terveysalan ammattilaisten imetysohjaajakoulutuksen kehittämisessä.
Asiasanat:Imetys, neuvolan imetysohjaus, imetyksen tukeminen, laadullinen sisällönanalyysi