BYROKRATIA LÄÄKETIETEEN OPETUSHENKILÖSTÖN KÄSITYKSINÄ Fenomenografinen lähestymistapa byrokratiaan yliopisto- ja sairaalaorganisaatiossa
SUOMELA, PAULIINA (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SUOMELA, PAULIINA
2012
Hallintotiede, korkeakouluhallinto ja -johtaminen - Administrative Science, Higher Education Managem.
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-31Tiivistelmä
Lääketieteen perusopetus tapahtuu yliopiston ohella paljolti julkisessa sairaalaorganisaatiossa. Sekä yliopisto että sairaala ovat byrokraattisia toimintaympäristöjä, joissa opetushenkilöstö työskentelee monien eri sääntöjen, normien ja lakien ohjeistuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä lääketieteen perusopetuksen parissa työtä tekevällä opetushenkilöstöllä on byrokratiasta.
Tutkimus koostuu teoria- ja empiriaosioista. Teoriaosuus toimi perustana, josta aineiston hankinta ja tulkinta lähtivät liikkeelle. Tutkimuksen aineisto kerättiin lääketieteen yksikössä haastattelemalla professoreita, kliinisiä opettajia ja opetuskoordinaattoreita. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin fenomenografista lähestymistapaa. Aineisto analysoitiin fenomenografisen tutkimusmenetelmän mukaisesti luokittelemalla haastatteluaineisto alakategorioihin ja kuvauskategorioihin. Tutkimustuloksena syntyi viisitoista kuvauskategoriaa, jotka ilmentävät opetushenkilöstön käsityksiä byrokratiasta. Tuloksena syntyneet kuvauskategoriat jaettiin byrokratian merkityksen, byrokratian tarpeen, byrokratian kokemusten, byrokratian käsityksen muuttumisen ja byrokraattisten piirteiden tunnistamiseen itsessä -tulkintoihin. Byrokratian merkityksen tulkintoja olivat: kielteinen ilmiö, hallinto, ohjausjärjestelmä ja turvallisuus. Byrokratian tarpeen tulkintoja olivat: hallinta, seuranta, toiminnot ja tiedonkulku. Byrokratian kokemusten tulkintoja olivat: negatiivinen, hierarkkinen ja määrällinen. Byrokratian käsityksen muuttumisen tulkintoja olivat: toimintatavat ja ymmärrys. Byrokratian piirteiden itsessä tunnistamisen tulkintoja olivat: ulkoinen ja sisäinen näkemys.
Opetushenkilöstön käsitys byrokratiasta oli kokonaisvaltaista; byrokratia liittyi lähes kaikkeen toimintaan työpaikalla, joko huomaamatta tai korostuen hallinnollisten tehtävien suorittamisen yhteydessä. Pääsääntöisesti koettiin hallinnollisten tehtävien määrän lisääntyneen ja vievän varsinaista työaikaa perustyöstä. Byrokratia oli haastateltavien mielestä lisääntynyt ja siitä pidetään tiukasti kiinni. Byrokratia merkitsi negatiivista tunnetta tai mielleyhtymää. Negatiivisista mielikuvista huolimatta byrokratian tuomat toimintarajat, säännöt ja lait koettiin turvallisuuden tunteen lisääjänä. Yhteisten varojen käytössä toivottiin seurantaa, koska varat ovat rajalliset. Byrokratia ja johtajuus kietoutuivat yhteen hierarkkisesti muotoutuneen johtamisjärjestelmän mukaisesti.
Suurissa organisaatioissa työskentelevien henkilöiden työmäärän lisääjänä pidetään byrokratiaa. Sen raskas leima luo negatiivisuuden tunteen monen harteille. Byrokratian henki on organisaatiokulttuurinen ilmiö, jonka juuret ovat syvällä hallintokoneiston perimässä.
Avainsanat: Byrokratia, sairaalaorganisaatio, yliopisto-organisaatio, käsitys, fenomenografia
Tutkimus koostuu teoria- ja empiriaosioista. Teoriaosuus toimi perustana, josta aineiston hankinta ja tulkinta lähtivät liikkeelle. Tutkimuksen aineisto kerättiin lääketieteen yksikössä haastattelemalla professoreita, kliinisiä opettajia ja opetuskoordinaattoreita. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin fenomenografista lähestymistapaa. Aineisto analysoitiin fenomenografisen tutkimusmenetelmän mukaisesti luokittelemalla haastatteluaineisto alakategorioihin ja kuvauskategorioihin. Tutkimustuloksena syntyi viisitoista kuvauskategoriaa, jotka ilmentävät opetushenkilöstön käsityksiä byrokratiasta. Tuloksena syntyneet kuvauskategoriat jaettiin byrokratian merkityksen, byrokratian tarpeen, byrokratian kokemusten, byrokratian käsityksen muuttumisen ja byrokraattisten piirteiden tunnistamiseen itsessä -tulkintoihin. Byrokratian merkityksen tulkintoja olivat: kielteinen ilmiö, hallinto, ohjausjärjestelmä ja turvallisuus. Byrokratian tarpeen tulkintoja olivat: hallinta, seuranta, toiminnot ja tiedonkulku. Byrokratian kokemusten tulkintoja olivat: negatiivinen, hierarkkinen ja määrällinen. Byrokratian käsityksen muuttumisen tulkintoja olivat: toimintatavat ja ymmärrys. Byrokratian piirteiden itsessä tunnistamisen tulkintoja olivat: ulkoinen ja sisäinen näkemys.
Opetushenkilöstön käsitys byrokratiasta oli kokonaisvaltaista; byrokratia liittyi lähes kaikkeen toimintaan työpaikalla, joko huomaamatta tai korostuen hallinnollisten tehtävien suorittamisen yhteydessä. Pääsääntöisesti koettiin hallinnollisten tehtävien määrän lisääntyneen ja vievän varsinaista työaikaa perustyöstä. Byrokratia oli haastateltavien mielestä lisääntynyt ja siitä pidetään tiukasti kiinni. Byrokratia merkitsi negatiivista tunnetta tai mielleyhtymää. Negatiivisista mielikuvista huolimatta byrokratian tuomat toimintarajat, säännöt ja lait koettiin turvallisuuden tunteen lisääjänä. Yhteisten varojen käytössä toivottiin seurantaa, koska varat ovat rajalliset. Byrokratia ja johtajuus kietoutuivat yhteen hierarkkisesti muotoutuneen johtamisjärjestelmän mukaisesti.
Suurissa organisaatioissa työskentelevien henkilöiden työmäärän lisääjänä pidetään byrokratiaa. Sen raskas leima luo negatiivisuuden tunteen monen harteille. Byrokratian henki on organisaatiokulttuurinen ilmiö, jonka juuret ovat syvällä hallintokoneiston perimässä.
Avainsanat: Byrokratia, sairaalaorganisaatio, yliopisto-organisaatio, käsitys, fenomenografia