Työelämän vaatimusten huomioiminen kääntäjänkoulutuksessa - ammattikääntäjien näkemyksiä käännöskurssien sisällöstä

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten kääntäjänkoulutus vastaa työelämän vaatimuksia ja kuinka ammattikääntäjät kehittäisivät koulutusta. Haastattelin tutkielmaa varten kuutta asiatekstien kääntäjää. Haastattelujen tavoitteena oli selvittää, millaisia käännöskurssien pitäisi olla, jotta ne valmentaisivat opiskelijoita mahdollisimman hyvin työelämän vaatimuksiin. Lisäksi kysyin kääntäjiltä, mitä yksittäisiä asioita käännöskursseilla ainakin pitäisi käsitellä, jotta opiskelijat saisivat alasta mahdollisimman todenmukaisen kuvan. Tutkielma on kvalitatiivinen ja se liittyy kääntämisen sosiologiseen tutkimussuuntaukseen.

Tein tutkielmaa varten kaksi yksilöhaastattelua ja yhden ryhmähaastattelun. Tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua. Haastattelujen rungon loin Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n vuonna 2011 toteuttaman koulutuspoliittisen kyselyn tulosten perusteella. Kyselyn mukaan kääntäjäkoulutukseen kaivattiin lisää etenkin työelämätaitoja, erikoisaloja, tietotekniikkaa ja äidinkieltä. Haastatteluissa keskityin edellä mainittuihin osa-alueisiin.

Kääntäjänkoulutuksen ja käännösalan nykytilanteen selventämiseksi tarkastelen tutkielman alussa tieteenalan ja pedagogiikan kehitystä tähän mennessä. Lisäksi selvitän suomalaisten kääntäjänkoulutusohjelmien opetussuunnitelmia vertailemalla, miten ammattikääntäjien toivomat osa-alueet on huomioitu kääntäjänkoulutuksessa tällä hetkellä.

Tutkielmaan liittyvät läheisesti kääntäjän kompetenssista ja asiantuntijuudesta tehdyt tutkimukset. Kääntäjän kompetenssin tutkijoista mainittakoon esimerkiksi PACTE, Göpferich ja Kumpulainen sekä asiantuntijuuden tutkijoista Englund Dimitrova. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella voidaan todeta, että kääntäjän kompetenssi koostuu useasta osakompetenssista, jotka ovat yhteydessä toisiinsa ja joiden välillä on hierarkia. Kääntäjän kompetenssi on asteittaista, ja ajan ja kokemuksen myötä se voi kehittyä asiantuntijuudeksi. Asiantuntijuus puolestaan on muuttunut tiettyihin ammatteihin liitetystä käsitteestä dynaamiseksi sekä tietynlaiseen toimintatapaan ja jatkuvaan oppimiseen sitoutuneeksi käsitteeksi. Nykykeskustelussa ongelmia ja väärinymmärryksiä aiheuttaa kuitenkin vielä se, että asiantuntijuuden käsitettä käytetään eri yhteyksissä eri tavalla – esimerkiksi kompetenssin, osaamisen tai ammattitaidon synonyymina.

Kompetenssin ja asiantuntijuuden käsitteiden lisäksi tarkastelen yleisellä tasolla kaikissa töissä tarvittavia tietoja, taitoja ja osaamista. Tutkijat ennustavat, että jatkossa työntekijät tarvitsevat työelämässä yhä enemmän muun muassa muutoksen sietokykyä, työn ja elämän hallinnan taitoja, digitaalista lukutaitoa, ongelmanratkaisukykyä ja eettistä ajattelua. Nämä yleiset vaatimukset pitäisikin huomioida myös kääntäjänkoulutuksessa.

Haastatteluvastauksia olen peilannut maisterien uraseurantoihin, alalla käytyyn keskusteluun sekä esittelemiini tutkimuksiin. Tämän perusteella voidaan päätellä, että kaikkia KAJ:n kyselyyn vastanneiden toivomia osa-alueita olisi syytä lisätä koulutukseen. Tärkeintä olisi puhua opiskelijoille käännösalan tuotantoverkostoista ja alan tämänhetkisistä haasteista sekä voimaannuttaa heidät kohtaamaan nämä haasteet. Opiskelijoita olisi myös autettava oman osaamisen ja erilaisten työllistymismahdollisuuksien tunnistamisessa. Lisäksi opetuksessa olisi syytä kiinnittää huomiota käännösmuistiohjelmien ja tiedonhaun hallintaan, ja etenkin tekniikan erikoisalan painotusta pitäisi lisätä. Äidinkielen opetuksessa pitäisi lisätä kääntämisen näkökulmaa käännösten oikolukemisen kautta, ja toisaalta äidinkielisten tekstien tuottamista ja lukemista pitäisi painottaa aiempaa enemmän. Keskityin haastatteluissa lähinnä käännöskurssien sisällön kehittämiseen, ja siksi pedagogiset toteutustavat jäävät tässä tutkielmassa vähemmälle huomiolle. Teorian perusteella voidaan kuitenkin todeta, että oppimisympäristö kannattaa pitää myönteisenä, koska se tekee opiskelijoista itsevarmoja ja tukee siten voimaannuttamista. Lisäksi on pyrittävä yksilöllisten erojen huomioimiseen sekä kannustettava itsenäisyyteen ja elinikäiseen oppimiseen.

Asiasanat:kääntäjänkoulutus, työelämätaidot, kompetenssi, asiantuntijuus