Kun kuva tulkitaan ironisesti
KUVAJA, TIINA (2012)
2012
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23144
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23144
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on kuvallisen ironian tulkintaprosessi. Tarkoituksenani on selvittää, kuinka kuvan ironinen merkitys muodostuu. Lisäksi tarkastelen tutkimuksessani sitä, kuinka ironiaa käytetään yhteiskunnallisen kritiikin esittämiseen.
Aineistoni koostuu kahdesta harkinnanvaraisesti valitusta vastamainoksesta, jotka on alun perin julkaistuVoima-lehdessä vuosina 2006 ja 2011.Tutkimusstrategiana käytän semioottista luentaa ja menetelmäsuuntaukseni on kvalitatiivinen. Metodini on kuvien lähiluku, jossa hyödynnän strukturalistista semiotiikkaa. Analyysissä käytän Roland Barthesin semioottista koodistoa, jonka avulla saan selville tekijöitä, jotka vaikuttavat ironisen tulkinnan muodostumiseen.
Sovellan tutkimukseni teoreettiseenviitekehykseen teoriaakielitieteiden puolelta, sillä etenkin ironiaa on tutkittu aiemmin lähinnä kielitieteellisestä näkökulmasta. Tutkimuksen teoriaosassa perehdyn myös vastamainontaan ilmiönä. Senymmärtämiseksi teen lisäksi katsauksen mainonnan maailmaan, josta muodostuu työlle olennainen sivujuonne.
Vastamainosten ironisen tulkinnan muodostumista tarkastelen viiden semioottisen käsitteen avulla.Seemion piste, josta tulkinta lähtee liikkeelle. Seemien koodiinliittyy myös ajatus merkitysten muodostumisesta kahdella tasolla jadenotaationsekäkonnotaationkäsitteet.Hermeneuttinen koodijatoiminnan koodivaikuttavat ironisen tulkinnan muodostumiseen etenkin silloin, kun kuvassa on mukana myös ihmisiä. Ironialle tyypillinen monitulkinnaisuus on erityisestisymbolien koodinseurausta. Intertekstuaaliset viittaukset puolestaan tunnistetaanreferenssikoodinavulla.
Ironiseen tulkintaan johtavia tekijöitä on useita eikä niitä kaikkia voida tavoittaa semioottisin menetelmin. Tärkeimpiä tulkintaa ohjaavia tekijöitä ovat kuvan sisältämät ristiriitaisuudet ja intertekstuaalisuus. Ironia saattaa jäädä myös huomaamattomaksi, joten sen käyttöä yhteiskunnallisen kritiikin esittämiseen voidaan kyseenalaistaa. Viehätys piilee kuitenkin siinä, että ironia saa ajatukset liikkeelle.
Asiasanat:ironia, vastamainos, semiotiikka, mainonta, culture jamming
Aineistoni koostuu kahdesta harkinnanvaraisesti valitusta vastamainoksesta, jotka on alun perin julkaistuVoima-lehdessä vuosina 2006 ja 2011.Tutkimusstrategiana käytän semioottista luentaa ja menetelmäsuuntaukseni on kvalitatiivinen. Metodini on kuvien lähiluku, jossa hyödynnän strukturalistista semiotiikkaa. Analyysissä käytän Roland Barthesin semioottista koodistoa, jonka avulla saan selville tekijöitä, jotka vaikuttavat ironisen tulkinnan muodostumiseen.
Sovellan tutkimukseni teoreettiseenviitekehykseen teoriaakielitieteiden puolelta, sillä etenkin ironiaa on tutkittu aiemmin lähinnä kielitieteellisestä näkökulmasta. Tutkimuksen teoriaosassa perehdyn myös vastamainontaan ilmiönä. Senymmärtämiseksi teen lisäksi katsauksen mainonnan maailmaan, josta muodostuu työlle olennainen sivujuonne.
Vastamainosten ironisen tulkinnan muodostumista tarkastelen viiden semioottisen käsitteen avulla.Seemion piste, josta tulkinta lähtee liikkeelle. Seemien koodiinliittyy myös ajatus merkitysten muodostumisesta kahdella tasolla jadenotaationsekäkonnotaationkäsitteet.Hermeneuttinen koodijatoiminnan koodivaikuttavat ironisen tulkinnan muodostumiseen etenkin silloin, kun kuvassa on mukana myös ihmisiä. Ironialle tyypillinen monitulkinnaisuus on erityisestisymbolien koodinseurausta. Intertekstuaaliset viittaukset puolestaan tunnistetaanreferenssikoodinavulla.
Ironiseen tulkintaan johtavia tekijöitä on useita eikä niitä kaikkia voida tavoittaa semioottisin menetelmin. Tärkeimpiä tulkintaa ohjaavia tekijöitä ovat kuvan sisältämät ristiriitaisuudet ja intertekstuaalisuus. Ironia saattaa jäädä myös huomaamattomaksi, joten sen käyttöä yhteiskunnallisen kritiikin esittämiseen voidaan kyseenalaistaa. Viehätys piilee kuitenkin siinä, että ironia saa ajatukset liikkeelle.
Asiasanat:ironia, vastamainos, semiotiikka, mainonta, culture jamming