Perheiden kokemus yhdessäolosta ja ihokontaktista vanhemman ja lapsen välillä keisarileikkauksen jälkeen leikkausosastolla
HONKANEN, KAISA (2012)
HONKANEN, KAISA
2012
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23141
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23141
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena oli kuvata perheen yhdessäolon ja vanhemman ja lapsen välisen ihokontaktin kokemusta leikkausosastolla ennalta suunnitellussa keisarileikkauksessa perheen näkökulmasta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus. Osallistujina olivat yhden yliopistollisen sairaalan kuusi ennalta suunnitellulla keisarileikkauksella synnyttänyttä naista ja heidän puolisoaan (N=12), joiden isillä ja vastasyntyneillä oli ollut mahdollisuus päästä heräämöön keisarileikatun äidin ollessa siellä toipumassa leikkauksesta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluina ja ne toteutettiin kesä-syyskuussa 2012 parihaastatteluina (äiti ja isä yhdessä). Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Äidit odottivat perheen pääsyä heräämöön malttamattomasti ja olivat sen toteutuessa iloisia. Joskus perheen saapuminen heräämöön tosin kesti kauan. Äidit kokivat, että vuorovaikutus vastasyntyneen kanssa käynnistyi. Hoitohenkilökunta toimi perheen heräämöön pääsyn mahdollistamiseksi. Myös isät olivat tyytyväisiä heräämöön pääsyyn.
Välittömään ihokontaktiin vastasyntyneen kanssa päässeet vanhemmat kokivat, että kiintymyssuhde lapsen kanssa alkoi muodostua. Vanhemmat huomasivat ihokontaktin edut vastasyntyneelle. Ensi-imetyksen onnistuminen jo heräämössä toi luottamusta imetyksen onnistumiseen jatkossakin. Keisarileikatut äidit kokivat, että ihokontakti toi voimaa leikkauksesta toipumiseen. Vanhemmat kokivat ihokontaktin merkityksellisenä, joskin isät olivat sitä mieltä että sen toteutuminen oli tärkeämpi äidille.
Johtopäätöksenä oli, että perheiden kokemukset perheen yhdessäolosta heräämössä ja ihokontaktista keisarileikkauksen jälkeen olivat positiivisia ja perheet kokivat ne merkityksellisinä. Synnytyssairaaloiden tulisikin pyrkiä tarjoamaan keisarileikatuille perheille mahdollisuutta olla yhdessä leikkauksen jälkeen sekä edesauttaa ihokontaktin toteutumista. Tutkimuksen tuomaa tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä keisarileikatun perheen hoitoa ja yhteistyötä synnytysosaston ja leikkausosaston välillä.
Asiasanat: keisarileikkaus, laadullinen tutkimus, sisällönanalyysi, perhe
Äidit odottivat perheen pääsyä heräämöön malttamattomasti ja olivat sen toteutuessa iloisia. Joskus perheen saapuminen heräämöön tosin kesti kauan. Äidit kokivat, että vuorovaikutus vastasyntyneen kanssa käynnistyi. Hoitohenkilökunta toimi perheen heräämöön pääsyn mahdollistamiseksi. Myös isät olivat tyytyväisiä heräämöön pääsyyn.
Välittömään ihokontaktiin vastasyntyneen kanssa päässeet vanhemmat kokivat, että kiintymyssuhde lapsen kanssa alkoi muodostua. Vanhemmat huomasivat ihokontaktin edut vastasyntyneelle. Ensi-imetyksen onnistuminen jo heräämössä toi luottamusta imetyksen onnistumiseen jatkossakin. Keisarileikatut äidit kokivat, että ihokontakti toi voimaa leikkauksesta toipumiseen. Vanhemmat kokivat ihokontaktin merkityksellisenä, joskin isät olivat sitä mieltä että sen toteutuminen oli tärkeämpi äidille.
Johtopäätöksenä oli, että perheiden kokemukset perheen yhdessäolosta heräämössä ja ihokontaktista keisarileikkauksen jälkeen olivat positiivisia ja perheet kokivat ne merkityksellisinä. Synnytyssairaaloiden tulisikin pyrkiä tarjoamaan keisarileikatuille perheille mahdollisuutta olla yhdessä leikkauksen jälkeen sekä edesauttaa ihokontaktin toteutumista. Tutkimuksen tuomaa tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä keisarileikatun perheen hoitoa ja yhteistyötä synnytysosaston ja leikkausosaston välillä.
Asiasanat: keisarileikkaus, laadullinen tutkimus, sisällönanalyysi, perhe