Toivo psykiatrisessa hoitotyössä - Lähiesimies työntekijän toivon vahvistajana
MÄKI, KATRI (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MÄKI, KATRI
2012
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-12Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata niitä keinoja, joilla lähiesimies voi vahvistaa hoitotyöntekijöiden toivoa psykiatrisessa hoitotyössä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa toivosta johtamisen näkökulmasta ja kehittää tuotetun tiedon avulla keinoja, joilla hoitotyöntekijöiden toivoa voi vahvistaa. Tutkielman aihe liittyy Tampereen yliopiston dosentti Jari Kylmän toivon tutkimushankkeeseen. Tutkimus on tehty yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.
Tutkimukseen osallistui kuusi (N=6) psykiatrisessa sairaalassa työskentelevää osastonhoitajaa. Aineisto kerättiin touko-kesäkuussa 2011 yhdellä neljän hengen ryhmähaastattelulla ja kahdella yksilöhaastattelulla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Lähiesimiehet kuvasivat hoitajien toivon olevan merkityksellisen psykiatrisessa hoitotyössä, koska toivon nähtiin olevan hoidon perusta. Toivon kuvattiin auttavan kantamaan työn mukanaan tuomaa henkistä kuormaa, kannattelemaan potilaan toivoa vaikeissa tilanteissa ja vahvistavan uskoa niin potilaan paranemiseen kuin perheiden selviytymiseen. Tutkimustulosten mukaan lähiesimiehet kuvasivat voivansa vaikuttaa hoitajien toivoon kuudella eri tavalla: tuomalla oman toiveikkuutensa työryhmään, kohtaamalla työntekijät empaattisesti ja arvostavasti, mahdollistamalla työntekijöiden työssä kehittymisen, toimimalla työryhmän toiminnan johtajana ja tukemalla hoitotyöntekijöiden työssä jaksamista. Sen sijaan negatiivisuus, liian vähäiset resurssit ja oma ulkopuolisuuden tunne organisaatiotasolla vaikeuttavat toivon vahvistamista lähiesimiestyön näkökulmasta.
Tutkimustulosten mukaan lähiesimiehet kuvasivat voivansa vahvistaa hoitotyöntekijöiden toivoa, mutta tämä edellyttää oman toivon olemassaoloa. Toivoa vahvistavat toimet ovat se osa normaalia lähiesimiestyötä: työntekijöiden yksilöllinen ja inhimillinen kohtaaminen ja vastuullinen johtaminen. Edellytyksenä on, että toivon välittäminen mielletään yhdeksi työn ulottuvuudeksi. Tutkimustulosten tuottaman tiedon avulla voidaan ymmärtää toivon merkitystä johtamisen näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tutkitaan nimenomaisesti psykiatrian kontekstia, mutta koska toivo on yleismaailmallinen ilmiö, tuotettua tietoa voi hyödyntää myös muualla terveydenhuollossa.
Avainsanat: toivo, johtaminen, psykiatrinen hoitotyö
Tutkimukseen osallistui kuusi (N=6) psykiatrisessa sairaalassa työskentelevää osastonhoitajaa. Aineisto kerättiin touko-kesäkuussa 2011 yhdellä neljän hengen ryhmähaastattelulla ja kahdella yksilöhaastattelulla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Lähiesimiehet kuvasivat hoitajien toivon olevan merkityksellisen psykiatrisessa hoitotyössä, koska toivon nähtiin olevan hoidon perusta. Toivon kuvattiin auttavan kantamaan työn mukanaan tuomaa henkistä kuormaa, kannattelemaan potilaan toivoa vaikeissa tilanteissa ja vahvistavan uskoa niin potilaan paranemiseen kuin perheiden selviytymiseen. Tutkimustulosten mukaan lähiesimiehet kuvasivat voivansa vaikuttaa hoitajien toivoon kuudella eri tavalla: tuomalla oman toiveikkuutensa työryhmään, kohtaamalla työntekijät empaattisesti ja arvostavasti, mahdollistamalla työntekijöiden työssä kehittymisen, toimimalla työryhmän toiminnan johtajana ja tukemalla hoitotyöntekijöiden työssä jaksamista. Sen sijaan negatiivisuus, liian vähäiset resurssit ja oma ulkopuolisuuden tunne organisaatiotasolla vaikeuttavat toivon vahvistamista lähiesimiestyön näkökulmasta.
Tutkimustulosten mukaan lähiesimiehet kuvasivat voivansa vahvistaa hoitotyöntekijöiden toivoa, mutta tämä edellyttää oman toivon olemassaoloa. Toivoa vahvistavat toimet ovat se osa normaalia lähiesimiestyötä: työntekijöiden yksilöllinen ja inhimillinen kohtaaminen ja vastuullinen johtaminen. Edellytyksenä on, että toivon välittäminen mielletään yhdeksi työn ulottuvuudeksi. Tutkimustulosten tuottaman tiedon avulla voidaan ymmärtää toivon merkitystä johtamisen näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tutkitaan nimenomaisesti psykiatrian kontekstia, mutta koska toivo on yleismaailmallinen ilmiö, tuotettua tietoa voi hyödyntää myös muualla terveydenhuollossa.
Avainsanat: toivo, johtaminen, psykiatrinen hoitotyö