TEHTAANMESTAREISTA KULKUKAUPPIAISIIN -TAMPEREEN ULKOMAALAINEN VÄESTÖ JA SEN VAIKUTUS KAUPUNGISSA 1800-LUVUN JÄLKIMMÄISELLÄ PUOLISKOLLA
KAISKO, SAMI (2012)
KAISKO, SAMI
2012
Historia - History
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23134
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23134
Tiivistelmä
Pro gradu – tutkielmani käsittelee Tampereella 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla asunutta ja toiminutta ulkomaalaisväestöä mikrohistoriallisesta näkökulmasta. Aihe on ajankohtainen ja mielenkiintoinen, koska erilaisista kansallisuuksista koostuvan väestön määrä on 2000-luvun alun Tampereella jatkuvassa kasvussa. Tämän vuoksi tuonkin tutkimuksessani esiin eroja ja samankaltaisuuksia koskien Tampereen ulkomaalaisia yli sata vuotta sitten.
Tutkin työssäni ulkomaalaisten vaikutusta kaupungissa. Aihetta syvennetään myös muutamien henkilöiden lähemmällä tarkastelulla yksityiskohtaisten kertomusten avulla. Samalla selvitän suuntaa-antavasti, minkälaisia määriä ulkomaalaisperäistä väestöä kaupungissa asui ja toimi tutkimusajanjaksolla. Aikakauden Tampereen suurimmat tehdasyhteisöt, Finlaysonin puuvillatehdas ja Tampereen Pellavatehdas, ovat tutkimuksessa keskeisessä asemassa sen vuoksi, että huomattavan monen ulkomaalaisen pääasiallinen toimintaympäristö liittyi erottamattomasti niihin.
Varsinaisten kansallisuuksien lisäksi tutkielmassa käsitellään myös sellaisia Tampereella esiintyneitä etnis-uskonnollisia ulkomaalaisryhmiä kuin tataarit ja juutalaiset. Yksittäisistä kansallisuuksista suurimman roolin saavat kaupungissa toimineet englantilaiset, koska heidän merkityksensä aikakauden Tampereella oli tehtaiden myötä poikkeuksellisen suuri.
Tutkielmassa tullaan siihen tulokseen, että Tampereella asui tutkittavana olleen ajanjakson aikana vaihteleva, mutta kokonaisuudessaan pieni, määrä ulkomaalaisperäistä väestöä, joista suurimpia ryhmiä edustivat ruotsalaiset, saksalaiset, venäläiset ja englantilaiset. Euroopan ja Venäjän lisäksi muualta maailmasta tulleet ulkomaalaiset olivat äärimmäinen harvinaisuus. Kansallisuuksien välillä oli havaittavissa suuria eroja integroitumisessa paikalliseen elämään. Suuri osa englantilaisista ja saksalaisista kuului hyvin toimeentulevaan väestönosaan, aina tehtaanjohtajista itsenäisiin ammatinharjoittajiin, ruotsalaisten ryhmässä hajonta oli huomattavasti suurempaa. Kaikkein rahvaanomaisimman ulkomaalaisryhmän muodostivat venäläiset. Ulkomaalaisväestön joukossa oli myös monia, kaupungin historiaan ja kehitykseen näkyvästi vaikuttaneita toimijoita.
Pääasiallisena lähdeaineistona on käytetty aikakauden suomalaista sanomalehdistöä jota on täydennetty mahdollisuuksien mukaan myös ulkomaisilla lehdillä sekä aikalaiskirjallisuudella, johon kuuluu jo hyvin tunnetun ja siteeratun, ruotsalais-saksalaisen Hermann Kauffmannin Tampereella viettämästään ajasta kirjoittama muistelmateos, niin myös kaksi harvinaisempaa, aikakauden englantilaisten kirjoittamaa matkakirjaa. Tämän lisäksi lähdeaineistoon lukeutuu myös Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan arkiston väestökirjanpito, kuten myös Tampereen maistraatin tuottama aineisto. Koska aiheesta tehty, varsinainen julkaistu tutkimus on melko vähäistä, olen turvautunut sen käyttöön melko liberaalisti. Pääasiassa tämän seikan vuoksi mukana on myös muutamia, luotettavien ja arvovaltaisten tahojen ylläpitämiä ja luomia internet-lähteitä täydentämässä tutkimuskirjallisuutta.
Asiasanat:tampere, ulkomaalaiset, väestö, finlayson, 1800-luku, mikrohistoria
Tutkin työssäni ulkomaalaisten vaikutusta kaupungissa. Aihetta syvennetään myös muutamien henkilöiden lähemmällä tarkastelulla yksityiskohtaisten kertomusten avulla. Samalla selvitän suuntaa-antavasti, minkälaisia määriä ulkomaalaisperäistä väestöä kaupungissa asui ja toimi tutkimusajanjaksolla. Aikakauden Tampereen suurimmat tehdasyhteisöt, Finlaysonin puuvillatehdas ja Tampereen Pellavatehdas, ovat tutkimuksessa keskeisessä asemassa sen vuoksi, että huomattavan monen ulkomaalaisen pääasiallinen toimintaympäristö liittyi erottamattomasti niihin.
Varsinaisten kansallisuuksien lisäksi tutkielmassa käsitellään myös sellaisia Tampereella esiintyneitä etnis-uskonnollisia ulkomaalaisryhmiä kuin tataarit ja juutalaiset. Yksittäisistä kansallisuuksista suurimman roolin saavat kaupungissa toimineet englantilaiset, koska heidän merkityksensä aikakauden Tampereella oli tehtaiden myötä poikkeuksellisen suuri.
Tutkielmassa tullaan siihen tulokseen, että Tampereella asui tutkittavana olleen ajanjakson aikana vaihteleva, mutta kokonaisuudessaan pieni, määrä ulkomaalaisperäistä väestöä, joista suurimpia ryhmiä edustivat ruotsalaiset, saksalaiset, venäläiset ja englantilaiset. Euroopan ja Venäjän lisäksi muualta maailmasta tulleet ulkomaalaiset olivat äärimmäinen harvinaisuus. Kansallisuuksien välillä oli havaittavissa suuria eroja integroitumisessa paikalliseen elämään. Suuri osa englantilaisista ja saksalaisista kuului hyvin toimeentulevaan väestönosaan, aina tehtaanjohtajista itsenäisiin ammatinharjoittajiin, ruotsalaisten ryhmässä hajonta oli huomattavasti suurempaa. Kaikkein rahvaanomaisimman ulkomaalaisryhmän muodostivat venäläiset. Ulkomaalaisväestön joukossa oli myös monia, kaupungin historiaan ja kehitykseen näkyvästi vaikuttaneita toimijoita.
Pääasiallisena lähdeaineistona on käytetty aikakauden suomalaista sanomalehdistöä jota on täydennetty mahdollisuuksien mukaan myös ulkomaisilla lehdillä sekä aikalaiskirjallisuudella, johon kuuluu jo hyvin tunnetun ja siteeratun, ruotsalais-saksalaisen Hermann Kauffmannin Tampereella viettämästään ajasta kirjoittama muistelmateos, niin myös kaksi harvinaisempaa, aikakauden englantilaisten kirjoittamaa matkakirjaa. Tämän lisäksi lähdeaineistoon lukeutuu myös Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan arkiston väestökirjanpito, kuten myös Tampereen maistraatin tuottama aineisto. Koska aiheesta tehty, varsinainen julkaistu tutkimus on melko vähäistä, olen turvautunut sen käyttöön melko liberaalisti. Pääasiassa tämän seikan vuoksi mukana on myös muutamia, luotettavien ja arvovaltaisten tahojen ylläpitämiä ja luomia internet-lähteitä täydentämässä tutkimuskirjallisuutta.
Asiasanat:tampere, ulkomaalaiset, väestö, finlayson, 1800-luku, mikrohistoria