Uusperheen vanhemmuuden voimavarat
FAGERLUND-JALOKINOS, SUSANNA (2012)
2012
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23133
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23133
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kuvata vanhemmuuden voimavaroja uusperheessä vanhempien kokemana. Tavoitteena on tuottaa tietoa uusperheestä perhehoitotyön ja tuki-interventioiden kehittämiseen sekä tuotetun tiedon hyödyntäminen hoitotieteellisessä jatkotutkimuksessa. Tutkimuskysymykset olivat: Mitä ovat vanhemmuuden voimavarat uusperheessä, mitä ovat vanhemmuuden voimavaroja vahvistavat tekijät uusperheessä ja mitä ovat vanhemmuuden voimavaroja kuormittavat tekijät uusperheessä?
Tutkimuksen osallistujina olivat uusperheessä elävät vanhemmat (n=10), jotka olivat joko biologisia tai ei-biologisia vanhempia. Osallistujien hankintaan käytettiin verkosto-otantaa. Aineisto kerättiin avoimella haastattelulla, joka rakentui tutkimuskysymyksille. Haastatteluista neljä oli parihaastatteluja ja kaksi oli yksilöhaastatteluja. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan vanhemmuuden voimavaroja uusperheessä olivat tyytyväiset uusperheen jäsenet, onnistuminen vanhempana ja tuen saaminen vanhemmuuteen. Uusperheen jäsenten tyytyväisyys näkyi uusperheen yhteisenä tekemisenä, lasten hyvinvointina, uusperheen toimivuutena ja uusperheen jäsenten yhteenkuuluvuutena. Onnistuminen vanhempana näkyi hyvänä suhteena biologiseen ja ei-biologiseen lapseen. Tukea vanhemmuuteen saatiin puolisolta ja etävanhemmalta. Vanhemmuuden voimavaroja vahvistavia tekijöitä olivat toimiva parisuhde, henkilökohtaiset positiiviset ominaisuudet, oma itsenäisyys, realistinen asennoituminen uusperhe-elämään, tieto uusperhe-elämästä, hyvät asumisolosuhteet sekä läheisiltä saatu tuki. Vanhemmuuden voimavaroja kuormittavia tekijöitä olivat uusperheen hyväksymisen vaikeus, sosiaalisen verkoston muuttuminen, uusperheen toimivaksi saamisen vaikeus, epäluottamus etävanhempaan, vanhemmuuden jakamisen vaikeus etävanhemman kanssa, biologisena ja ei-biologisena vanhempana toimimisen vaikeus, parisuhdeongelmat, vaikeudet lasten kanssa sekä elämän kiireisyys.
Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää uusperheiden ohjauksessa. Perhehoitotyössä tulisi huomioida uusperheiden erityisyys.
Asiasanat: Uusperhe, vanhemmuus, vanhemmuuden voimavarat
Tutkimuksen osallistujina olivat uusperheessä elävät vanhemmat (n=10), jotka olivat joko biologisia tai ei-biologisia vanhempia. Osallistujien hankintaan käytettiin verkosto-otantaa. Aineisto kerättiin avoimella haastattelulla, joka rakentui tutkimuskysymyksille. Haastatteluista neljä oli parihaastatteluja ja kaksi oli yksilöhaastatteluja. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan vanhemmuuden voimavaroja uusperheessä olivat tyytyväiset uusperheen jäsenet, onnistuminen vanhempana ja tuen saaminen vanhemmuuteen. Uusperheen jäsenten tyytyväisyys näkyi uusperheen yhteisenä tekemisenä, lasten hyvinvointina, uusperheen toimivuutena ja uusperheen jäsenten yhteenkuuluvuutena. Onnistuminen vanhempana näkyi hyvänä suhteena biologiseen ja ei-biologiseen lapseen. Tukea vanhemmuuteen saatiin puolisolta ja etävanhemmalta. Vanhemmuuden voimavaroja vahvistavia tekijöitä olivat toimiva parisuhde, henkilökohtaiset positiiviset ominaisuudet, oma itsenäisyys, realistinen asennoituminen uusperhe-elämään, tieto uusperhe-elämästä, hyvät asumisolosuhteet sekä läheisiltä saatu tuki. Vanhemmuuden voimavaroja kuormittavia tekijöitä olivat uusperheen hyväksymisen vaikeus, sosiaalisen verkoston muuttuminen, uusperheen toimivaksi saamisen vaikeus, epäluottamus etävanhempaan, vanhemmuuden jakamisen vaikeus etävanhemman kanssa, biologisena ja ei-biologisena vanhempana toimimisen vaikeus, parisuhdeongelmat, vaikeudet lasten kanssa sekä elämän kiireisyys.
Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää uusperheiden ohjauksessa. Perhehoitotyössä tulisi huomioida uusperheiden erityisyys.
Asiasanat: Uusperhe, vanhemmuus, vanhemmuuden voimavarat