Le choix des langues étrangères optionnelles au collège. La motivation et l'image linguistique de soi des élèves.
RYYNÄNEN, JENNI (2012)
2012
Ranskan kieli - French Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23130
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23130
Tiivistelmä
Valinnaisten kielten opiskelu on vähentynyt Suomessa merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Kieltenopiskelulla on Suomessa kuitenkin pitkät perinteet : kahta kieltä, toista kotimaista ja yhtä vierasta kieltä, on opiskeltu suomalaisissa kouluissa jo 1960-luvulta lähtien, kun taas suositus kahden kielen opiskelusta annettiin Euroopan unionissa vasta 30 vuotta myöhemmin. Pro gradu – tutkielmassani tarkastelen yläkoulun 7. luokkalaisten oppilaiden kielten opiskelumotivaation laatua ja kieliminää eli oppijan minäkuvaa kieltenopiskelijana. Pyrin tutkielmassani selvittämään, miksi oppilaat valitsevat valinnaisia kieliä ja toisaalta, miksi monet yläkoululaiset jättävät kielivalinnan tekemättä.
Kielten opiskelumotivaatio voi olla luonteeltaan integratiivista, jolloin oppija on aidon kiinnostunut oppimaan kieltä tutustuakseen paikalliseen kulttuuriin ja ihmisiin, tai instrumentaalista, jolloin oppija asettaa itselleen tavoitteita ja kokee hyötyvänsä kieltenopiskelusta esimerkiksi jatko-opinnoissaan tai työelämässä. Parhaassa tapauksessa oppijan motivaatio voi sisältää sekä integratiivisia että instrumentaalisia piirteitä. Loppujen lopuksi valinnaisen kielen opiskelun toteutuminen on monen asian summa : valintaan vaikuttavat kunnan ja koulun tarjoamat puitteet, senhetkinen kielipoliittinen ilmapiiri, oppijan aiemmat kokemukset vieraista kielistä sekä itsestään kieltenoppijana unohtamatta perheen ja ystävien vaikutusta kielivalintaan.
Olen kerännyt aineistoni kyselylomakkeiden avulla kolmesta eri yläkoulusta, jotka eroavat toisistaan niin sijainniltaan kuin oppilasainekseltaan. Kieltenopiskelun historiaa ja nykypäivää Suomessa, motivaatiota sekä kieliminää käsittelevän teorian avulla olen analysoinut kyselylomakkeen vastauksia pääasiassa laadullisin menetelmin. Lisäksi olen myös vertaillut eri yläkouluista saatuja tuloksia keskenään ja tarkastellut sukupuolten välisiä eroja.
Tutkimuksesta käy ilmi, että integratiivinen motivaatio on hieman instrumentaalista motivaatiota yleisempää 7. luokkalaisilla oppilailla. Sitä vastoin sukupuolten väliset erot ovat hyvin vähäisiä : sekä tytöillä että pojilla on integratiivisen ja instrumentaalisen motivaation piirteitä. Tutkimustulosten mukaan, oppilaat jättävät kielivalinnan pois, jos vieraat kielet eivät kiinnosta, oppilaat eivät koe tarvitsevansa kolmatta kieltä tai jos he pitävät itseään heikkoina kielissä. Kieliminä-käsityksen suhteen erot sukupuolten välillä ovat selkeät : pojat kokevat olevansa hyviä kielissä, mutta kiinnostus vieraisiin kieliin on huomattavasti vähäisempää kuin tytöillä, jotka ovat hyvin kiinnostuneita kielistä, mutta myös varsin kriittisiä kielitaitoaan kohtaan.
Asiasanat:integratiivinen motivaatio, instrumentaalinen motivaatio, kieliminä, kielivalinnat, valinnaiset kielet
Kielten opiskelumotivaatio voi olla luonteeltaan integratiivista, jolloin oppija on aidon kiinnostunut oppimaan kieltä tutustuakseen paikalliseen kulttuuriin ja ihmisiin, tai instrumentaalista, jolloin oppija asettaa itselleen tavoitteita ja kokee hyötyvänsä kieltenopiskelusta esimerkiksi jatko-opinnoissaan tai työelämässä. Parhaassa tapauksessa oppijan motivaatio voi sisältää sekä integratiivisia että instrumentaalisia piirteitä. Loppujen lopuksi valinnaisen kielen opiskelun toteutuminen on monen asian summa : valintaan vaikuttavat kunnan ja koulun tarjoamat puitteet, senhetkinen kielipoliittinen ilmapiiri, oppijan aiemmat kokemukset vieraista kielistä sekä itsestään kieltenoppijana unohtamatta perheen ja ystävien vaikutusta kielivalintaan.
Olen kerännyt aineistoni kyselylomakkeiden avulla kolmesta eri yläkoulusta, jotka eroavat toisistaan niin sijainniltaan kuin oppilasainekseltaan. Kieltenopiskelun historiaa ja nykypäivää Suomessa, motivaatiota sekä kieliminää käsittelevän teorian avulla olen analysoinut kyselylomakkeen vastauksia pääasiassa laadullisin menetelmin. Lisäksi olen myös vertaillut eri yläkouluista saatuja tuloksia keskenään ja tarkastellut sukupuolten välisiä eroja.
Tutkimuksesta käy ilmi, että integratiivinen motivaatio on hieman instrumentaalista motivaatiota yleisempää 7. luokkalaisilla oppilailla. Sitä vastoin sukupuolten väliset erot ovat hyvin vähäisiä : sekä tytöillä että pojilla on integratiivisen ja instrumentaalisen motivaation piirteitä. Tutkimustulosten mukaan, oppilaat jättävät kielivalinnan pois, jos vieraat kielet eivät kiinnosta, oppilaat eivät koe tarvitsevansa kolmatta kieltä tai jos he pitävät itseään heikkoina kielissä. Kieliminä-käsityksen suhteen erot sukupuolten välillä ovat selkeät : pojat kokevat olevansa hyviä kielissä, mutta kiinnostus vieraisiin kieliin on huomattavasti vähäisempää kuin tytöillä, jotka ovat hyvin kiinnostuneita kielistä, mutta myös varsin kriittisiä kielitaitoaan kohtaan.
Asiasanat:integratiivinen motivaatio, instrumentaalinen motivaatio, kieliminä, kielivalinnat, valinnaiset kielet