Tiimi-ilmapiirin yhteys työnvaihtoaikeisiin: uupumusasteinen väsymys yhteyttä välittävänä tekijänä
NIKUNEN, SOFIA (2012)
2012
Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23125
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23125
Tiivistelmä
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Westin (1990) työilmapiirimallia, ja tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kunta-alan työntekijöiden tiimi-ilmapiirihavaintojen yhteyksiä uupumusasteiseen väsymykseen ja työnvaihtoaikeisiin sekä tarkastella työilmapiirimallin pohjalta rakennetun lyhennetyn tiimi-ilmapiirimittarin (Kivimäki & Elovainio, 1999) rakennetta. Lisäksi tässä tutkimuksessa tutkittiin – tiettävästi ensimmäistä kertaa – välittääkö uupumusasteinen väsymys tiimi-ilmapiirin ja työnvaihtoaikeiden välistä yhteyttä.
Tutkimus pohjautui ”Rewarding and sustainable health-promoting leadership” -hankkeessa keväällä 2011 kerättyyn kyselyaineistoon. Kyselyyn vastasi 557 suomalaista kunta-alan työntekijää, jotka työskentelivät monilla eri aloilla. Tutkittavista 85 % oli naisia, ja 94 % tutkittavista oli pysyvässä työsuhteessa. Vastaajien keski-ikä oli 48 vuotta. Suurin osa vastaajista (40 %) oli suorittanut ammatillisen perustutkinnon tai ylioppilastutkinnon. Vastaajien havaintoja tiimi-ilmapiiristä mitattiin tiimi-ilmapiirimittarin lyhennetyllä versiolla ja uupumusasteista väsymystä Maslachin työuupumuksen yleisen arviointimenetelmän (MBI-GS) suomenkielisellä versiolla. Vastaajien työnvaihtoaikeita kartoitettiin kolmella väittämällä.
Lyhennetyn tiimi-ilmapiirimallin rakennetta tarkasteltiin eksploratiivisella faktorianalyysilla, jossa havaittiin, että vastaajien arviot tiimi-ilmapiiristä jakautuivat odotusten mukaisesti neljälle faktorille (yhteinen visio, osallistumisen turvallisuus, tehtävään suuntautuminen ja innovaation tukeminen). Tutkittavien havainnot tiimi-ilmapiiristä olivat myös johdonmukaisesti yhteydessä sekä uupumusasteiseen väsymykseen että työnvaihtoaikeisiin siten, että mitä paremmaksi tiimi-ilmapiiri havaittiin eri ulottuvuuksilla, sitä vähemmän työntekijöillä esiintyi uupumusasteista väsymystä ja työnvaihtoaikeita. Lisäksi havaittiin, että uupumusasteinen väsymys välitti osittain heikon tiimi-ilmapiirin ja työnvaihtoaikeiden välistä yhteyttä.
Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että yhteisen vision, osallistumisen turvallisuuden, tehtävään suuntautumisen ja innovaation tukemisen korostamisella voidaan parantaa työryhmissä ja yksiköissä vallitsevaa tiimi-ilmapiiriä sekä vähentää työntekijöiden uupumusasteista väsymystä ja työnvaihtoaikeita. Lisäksi saatiin uutta tietoa siitä, mitä kautta tiimi-ilmapiirin ja työnvaihtoaikeiden välinen yhteys syntyy. Jatkossa olisi kuitenkin tärkeää selvittää, mitkä tekijät ovat tärkeitä työilmapiirin syntymisessä ja muodostumisessa. Tämän tiedon avulla voitaisiin kehittää tarkkoja tiimi-ilmapiirin parantamiseen tähtääviä menetelmiä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella tiimi-ilmapiiriä parantavat interventiot tulisi lisäksi suunnata siten, että ne vaikuttavat myös yksilöiden havaintoihin tiimi-ilmapiiristä.
Asiasanat:tiimi-ilmapiiri, työnvaihtoaikeet, uupumusasteinen väsymys, työilmapiirimalli, tiimi-ilmapiirimittari, kunta-ala
Tutkimus pohjautui ”Rewarding and sustainable health-promoting leadership” -hankkeessa keväällä 2011 kerättyyn kyselyaineistoon. Kyselyyn vastasi 557 suomalaista kunta-alan työntekijää, jotka työskentelivät monilla eri aloilla. Tutkittavista 85 % oli naisia, ja 94 % tutkittavista oli pysyvässä työsuhteessa. Vastaajien keski-ikä oli 48 vuotta. Suurin osa vastaajista (40 %) oli suorittanut ammatillisen perustutkinnon tai ylioppilastutkinnon. Vastaajien havaintoja tiimi-ilmapiiristä mitattiin tiimi-ilmapiirimittarin lyhennetyllä versiolla ja uupumusasteista väsymystä Maslachin työuupumuksen yleisen arviointimenetelmän (MBI-GS) suomenkielisellä versiolla. Vastaajien työnvaihtoaikeita kartoitettiin kolmella väittämällä.
Lyhennetyn tiimi-ilmapiirimallin rakennetta tarkasteltiin eksploratiivisella faktorianalyysilla, jossa havaittiin, että vastaajien arviot tiimi-ilmapiiristä jakautuivat odotusten mukaisesti neljälle faktorille (yhteinen visio, osallistumisen turvallisuus, tehtävään suuntautuminen ja innovaation tukeminen). Tutkittavien havainnot tiimi-ilmapiiristä olivat myös johdonmukaisesti yhteydessä sekä uupumusasteiseen väsymykseen että työnvaihtoaikeisiin siten, että mitä paremmaksi tiimi-ilmapiiri havaittiin eri ulottuvuuksilla, sitä vähemmän työntekijöillä esiintyi uupumusasteista väsymystä ja työnvaihtoaikeita. Lisäksi havaittiin, että uupumusasteinen väsymys välitti osittain heikon tiimi-ilmapiirin ja työnvaihtoaikeiden välistä yhteyttä.
Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että yhteisen vision, osallistumisen turvallisuuden, tehtävään suuntautumisen ja innovaation tukemisen korostamisella voidaan parantaa työryhmissä ja yksiköissä vallitsevaa tiimi-ilmapiiriä sekä vähentää työntekijöiden uupumusasteista väsymystä ja työnvaihtoaikeita. Lisäksi saatiin uutta tietoa siitä, mitä kautta tiimi-ilmapiirin ja työnvaihtoaikeiden välinen yhteys syntyy. Jatkossa olisi kuitenkin tärkeää selvittää, mitkä tekijät ovat tärkeitä työilmapiirin syntymisessä ja muodostumisessa. Tämän tiedon avulla voitaisiin kehittää tarkkoja tiimi-ilmapiirin parantamiseen tähtääviä menetelmiä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella tiimi-ilmapiiriä parantavat interventiot tulisi lisäksi suunnata siten, että ne vaikuttavat myös yksilöiden havaintoihin tiimi-ilmapiiristä.
Asiasanat:tiimi-ilmapiiri, työnvaihtoaikeet, uupumusasteinen väsymys, työilmapiirimalli, tiimi-ilmapiirimittari, kunta-ala