Sosiaalityöntekijä lastensuojelun sijaishuollon tietoympäristössä

Abstract

Tutkimuksen tehtävänä on kuvailla ja kartoittaa tiedon merkitystä sosiaalityöntekijöille, jotka työskentelevät sijaishuollon sosiaalityössä. Sosiaalityöntekijät tekevät arjen toimintaympäristössään monentasoisia päätöksiä ja ratkaisuja. Toimintaympäristö muodostuu erilaisista tiedonlajeista sekä toimijoista, jotka roolinsa kautta tuottavat tietoa. Tästä muodostuu tietoympäristö, joka sisältää tietoa yhteiskunnallisesta tiedosta alkaen, päätyen aina yksittäistä lasta koskevaan tietoon.

Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus. Tutkimuksen tieteen filosofinen tausta on fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastattelemalla viittä sijaishuollon sosiaalityöntekijää. Kerätty aineisto on analysoitu käyttäen teemoittelua ja sisällönanalyysiä.

Tutkimuksen tulokset kertovat sijaishuollon tietoympäristön olevan luonteeltaan dynaaminen, jolloin tieto on aina suhteutettava lapseen. Sosiaalityöntekijät arvostavat lähtökohtaisesti kaikkea tietoa, jota on mahdollista saada osaksi kokonaisuutta. Tiedonlajeja ei haluttu kuitenkaan asettaa minkäänlaiseen arvojärjestykseen. Toimintaympäristön vaikutus näkyi siten, että proseduurinen ja hiljainen tieto olivat tiedonlajeista arjen työssä keskeisimpiä. Eri toimijat muodostavat keskenään verkostomaisen tietoa tuottavan rakenteen lapsen asioissa. Tästä verkostosta sosiaalityöntekijät pyrkivät saaman tietoa ja näkökulmia asiakasprosessien aikana omiin ratkaisuihinsa. Toimijoiden tiedonjaon roolit olivat selkeitä. Vanhempien ja sijaishuoltopaikkojen tuottama tieto painottui arkeen liittyviin asioihin ja erityistietoa haettiin tarvittaessa erilaisilta ammattilaisilta. Kaikkein tärkeimmäksi tiedon tuottajaksi koettiin lapsi itse. Tämän tiedon esiin saaminen koettiin ajoittain haasteelliseksi lapsen kanssa työskenneltäessä.Tämä tutkimus asettaa sijaishuollon postmodernin tiedon piiriin. Ainutlaatuisuus, epävarmuus ja kompleksisuus ovat arkipäivää sijaishuollon toimintaympäristössä. Sosiaalityöntekijä toimii reflektoiden ja refleksiivisesti eli suhteuttaa erilaisia tietoja ja toimijoiden toimintaa aina lapsen etuun nähden. Tämä toimintatapa tuo mukanaan erilaisia näkökulmia ja neuvotteluja ratkaisuista ja niiden perusteluista osaksi työskentelyä.

Avainsanat: sijaishuolto, tietoympäristö, tiedon lajit, verkostot

ABSTRACT

The aim of the study is to produce descriptive and exploratory knowledge of the experiences what social workers have about different types of knowledge, networks and people who are related to a child during foster care. Social workers are making decisions and solutions in multidifferent cases during their practice. Working environment is a mix of different type of knowledge starting from society-level and ending to knowledge of a single child.This is a qualitative research. The philosophical background for this study is phenomenological-hermeneutic view. The data for this study has been collected by theme interviewing five social workers who work in child protection’s foster care area. Analysis of the data was made by using thematizing and meaning condensation methods.

The results of the study show that knowledge environment of a child protection’s foster care is dynamic and where the knowledge has to be always relating to a child. Social workers appreciate all knowledge and information that is possible to include in a whole. Social workers didn’t want to put knowledge types in a certain order. The effect of a work environment was seen from data. Procedural and tacit knowledge were more central than other knowledge types in the practices of a foster care environment. The environment in foster care is network-a-like where different actors create a network around the child. From this network social workers try get knowledge and different point of views for their decisions and solutions. The roles of the actors in knowledge production were clear. Biological parents and foster care places produce knowledge which was related to a child’s everyday life. More special knowledge was produced by professionals.

Child’s knowledge was the most important knowledge and then came the other actor’s knowledge. Sometimes social workers experienced that child’s knowledge was hard to reach and the social workers suffered from lack of spending time with the children they had as customers.

This study places foster care part of a postmodern knowledge. Complexity, uncertainty and uniquenesity are part of environment where social workers in foster care are working. Social worker reflects and uses reflectiveness for relating different knowledge’s and actions from the child’s network actors. Everything must be related to a child’s best interest. This brings different point of views and negotiations during the process about the solutions and arguments concerning the child’s situation and best interest.

Keywords: foster care, knowledge environment, knowledge types, networks, complexity, postmodern knowledge