"Ihminen tarvitsee ihmistä" Kirjallisuuspiirin keskustelunanalyysia: vuorovaikutus ja keskeiset teemat

Abstract

Pro gradu-tutkielmani tutkimuskohteena on kansalaisopiston kirjallisuuspiirin keskustelu, jota tutkin keskustelun- ja diskurssianalyysin keinoin. Nostan lähempään tarkasteluun keskustelusta seitsemän teemaa, jotka nousevat keskeisiksi sisällönanalyysin kautta. Yhdistän nämä kolme tarkastelutapaa: diskurssianalyysi, keskustelunanalyysi ja sisällönanalyysiin kuuluva teemoittelu, jotta saisin mahdollisimman tarkan kuvauksen siitä, mitä keskustelussa tapahtuu. Lisäksi tarkastelen, millaisia keskustelunaloituksia tehdään ja kuinka paljon kukin kirjallisuuspiirin jäsen tekee uusia aloitteita keskustelun aikana.

Videoin ohjaamani kirjallisuuspiirin yhden istunnon. Litteroin videoidun keskustelun, jotta sitä on helpompi tarkastella. Olin itse mukana keskustelussa, mikä teki videoinnista ja muistiinpanojen tekemisestä haastavampaa. Toisaalta pystyn näin tutkimaan myös omaa toimintaani keskustelupiirin ohjaajana. Ryhmän jäseniä oli lisäkseni kahdeksan. Vuorovaikutus näin suuressa ryhmässä on hyvin monimutkaista, jos huomioidaan puheen lisäksi kaikki sanattomat viestit eleet, ilmeet, katseet, suunnat (kenelle puhutaan), liikkeet ja asennot. Rajasin tarkastelun lähinnä kielelliseen viestintään ja sanattoman viestinnän otin mukaan vain siltä osin, kun siinä oli jotain erityistä huomioitavaa.

Kirjallisuuspiirin kahden tunnin mittainen keskustelu käytiin Tommy Tabermannin kirjasta Pelastaja (2006). Keskustelun teemat olivat osin samat kuin kirjan teemat: toisten puolesta uhrautuminen, sovitus ja rakkaus. Osa keskustelun teemoista liittyi kirjan aihepiiriin. Keskustelun keskeisiksi teemoiksi nostin seuraavat: kuolema ja sovitus, väkivalta, suru, uhrautuminen, usko ja toivo, rakkaus sekä kauneus. Keskustelussa esiin nousi myös kirjailijan työ, kirjailijakuva, romaanin kieli, aika ja paikka sekä teoksen vastaanotto. Näistä käytyä keskustelua kuvaan omassa luvussaan.

Tutkimuskysymykseni on: Millaiset teemat nousivat kirjallisuuspiirin keskustelussa keskeisiksi ja miten niistä keskusteltiin? Laajemmin sanottuna, millaista vuorovaikutus kirjallisuuspiirissä oli ja mistä puhuttiin. Toisena tutkimuskysymyksenä on, millaisia aloituksia keskustelussa tehtiin ja kuinka ne jakautuivat kirjallisuuspiirin jäsenten kesken. Tutkielmassani pohditaan myös kirjallisuuspiiriä yleensä, mitä siellä voi oppia, miksi ne ovat suosittuja ja millainen opetusmetodi kirjallisuuspiiri on.

Keskustelun aloituksia uusista puheenaiheista tehtiin yhteensä 59. Osa ryhmän jäsenistä teki enemmän aloitteita kuin toiset. Yllättävää oli, että välttämättä ne, jotka olivat eniten äänessä, eivät olleet innokkaimpia uusien puheenaiheiden tuottajina. Keskustelun ylläpitäjän rooli on kuitenkin yhtä tärkeä, kun uusien aloitteiden tekijän rooli.

Kirjallisuuspiiri on osoittautunut antoisaksi yhteistoiminnalliseksi opetusmenetelmäksi. Syvällinen keskustelu kirjallisuudesta kehittää jokaista ryhmän jäsentä. Vuorovaikutustaidot paranevat: muun muassa taito perustella mielipiteitä lisääntyy, kyky ottaa puheenvuoro ja antaa toiselle vuoro puhua kehittyvät, lisäksi opitaan kirjallisuuskeskusteluun tarvittavia käsitteitä ryhmän ohjaajan ja muiden ryhmän jäsenten avulla.

Avainsanat: kirjallisuus- ja lukupiiri, diskurssianalyysi, keskustelunanalyysi, sisällönanalyysi, teema