TIETEELLINEN, TAITEELLINEN VAI AMMATILLINEN MUUSIKKO? Tapaustutkimus duaalimallista esittävän säveltaiteen korkeakoulutuksessa
RANTA, MARIA (2012)
2012
Hallintotiede, korkeakouluhallinto ja -johtaminen - Administrative Science, Higher Education Managem.
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23115
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23115
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee duaalimallin toteutumista esittävän säveltaiteen korkeakoulutuksessa. Kysymyksenasettelun taustalle hahmottuu pohdinta duaalimallin kaltaisen laajan, koko korkeakoulujärjestelmän muotoon vaikuttavan politiikkaohjelman tavoitteenasettelun sovellettavuudesta erityisillä ja marginaalisilla korkeakoulutuksen aloilla. Tutkielmassa jalostetaan duaalimallin voimassa olevista, virallisista määritelmistä korkeakoulusektoreiden välisen työnjaon ja profiloitumisen tavoitteisiin perustuva arviointirunko, jonka varassa tarkastellaan kohteeksi rajattujen koulutusohjelmien tutkintovaatimuksia ja kirjallisten opetussuunnitelmien sisältöjä.
Asetettuihin tutkimuskysymyksiin etsittiin vastausta kvalitatiivisen, tapaustutkimuksena toteutetun tavoiteperustaisen arviointitutkimuksen keinoin. Tutkimusprosessi eteni abduktiivisesti tutkimusaineiston ja aikaisemman tutkimuksen vuorovaikutuksen varassa. Tutkimuskohteiksi valikoitiin tarkoituksenmukaisesti Sibelius-Akatemian esittävän säveltaiteen koulutusohjelman ja Metropolia Ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelman muusikoiden (AMK ja ylempi AMK) kirjalliset opetussuunnitelmat ja pätevyyskuvaukset lukuvuodelta 2011–2012. Sekä opetussuunnitelmat että duaalimallin ajantasaisia tavoitteita koskeva aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, etteivät duaalimallin tavoitteet toteudu kohteeksi rajatuissa koulutusohjelmissa. Sektoreiden välistä erilaisuutta luodaan samantyyppisten sisältöjen erilaisen painottamisen keinoin, ei niinkään aidosti erilaisen ja omaleimaisen sisällön varassa. Toisaalta myös havaitut painotuserot tutkintojen välillä osoittautuivat vähäisiksi lukuun ottamatta ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, joka onnistuu vastaamaan tarkasteltujen tutkintojen joukosta parhaiten duaalimallin mukaisiin odotuksiin. Muiden tutkintojen osalta kävi sen sijaan ilmi, että opiskelijan on mahdollisuus painottaa tutkintonsa sisältöä tiedolliseksi, taidolliseksi tai ammatilliseksi henkilökohtaisten valintojensa voimin riippumatta siitä, millä sektorilla tutkintoa suoritetaan.
Tutkielman tulosten yhdistäminen politiikkaohjelmia koskevaan aikaisempaan tutkimukseen tekevät empiirisen analyysin löydökset ymmärrettäviksi. Tulosten ja aikaisemman tutkimuksen integraatio nostaa esiin kysymyksen siitä, minkä vuoksi taideyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen keskinäisestä työnjaosta ei ole löydetty pysyvää ratkaisua vielä nykyäänkään, 20 vuotta duaalimallin käyttöönoton jälkeen.
Asiasanat:Korkeakoulutus, politiikkaohjelma, duaalimalli, osaaminen, esittävä säveltaide, arviointi
Asetettuihin tutkimuskysymyksiin etsittiin vastausta kvalitatiivisen, tapaustutkimuksena toteutetun tavoiteperustaisen arviointitutkimuksen keinoin. Tutkimusprosessi eteni abduktiivisesti tutkimusaineiston ja aikaisemman tutkimuksen vuorovaikutuksen varassa. Tutkimuskohteiksi valikoitiin tarkoituksenmukaisesti Sibelius-Akatemian esittävän säveltaiteen koulutusohjelman ja Metropolia Ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelman muusikoiden (AMK ja ylempi AMK) kirjalliset opetussuunnitelmat ja pätevyyskuvaukset lukuvuodelta 2011–2012. Sekä opetussuunnitelmat että duaalimallin ajantasaisia tavoitteita koskeva aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, etteivät duaalimallin tavoitteet toteudu kohteeksi rajatuissa koulutusohjelmissa. Sektoreiden välistä erilaisuutta luodaan samantyyppisten sisältöjen erilaisen painottamisen keinoin, ei niinkään aidosti erilaisen ja omaleimaisen sisällön varassa. Toisaalta myös havaitut painotuserot tutkintojen välillä osoittautuivat vähäisiksi lukuun ottamatta ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, joka onnistuu vastaamaan tarkasteltujen tutkintojen joukosta parhaiten duaalimallin mukaisiin odotuksiin. Muiden tutkintojen osalta kävi sen sijaan ilmi, että opiskelijan on mahdollisuus painottaa tutkintonsa sisältöä tiedolliseksi, taidolliseksi tai ammatilliseksi henkilökohtaisten valintojensa voimin riippumatta siitä, millä sektorilla tutkintoa suoritetaan.
Tutkielman tulosten yhdistäminen politiikkaohjelmia koskevaan aikaisempaan tutkimukseen tekevät empiirisen analyysin löydökset ymmärrettäviksi. Tulosten ja aikaisemman tutkimuksen integraatio nostaa esiin kysymyksen siitä, minkä vuoksi taideyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen keskinäisestä työnjaosta ei ole löydetty pysyvää ratkaisua vielä nykyäänkään, 20 vuotta duaalimallin käyttöönoton jälkeen.
Asiasanat:Korkeakoulutus, politiikkaohjelma, duaalimalli, osaaminen, esittävä säveltaide, arviointi