Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten lukuharrastuneisuus
LINDBERG, JENNI (2012)
2012
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23109
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23109
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee vantaalaisten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten 5.–6. luokkalaisten oppilaiden ja esiopetusikäisten lasten lukuharrastuneisuutta. Tavoitteena oli tarkastella, miten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja suomalaistaustaisten lasten lukuharrastuneisuus eroaa toisistaan ja miten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suhtautuminen muuttuu kirjoihin ja lukemiseen iän myötä. Lopuksi tutkimuksessa pohditaan kirjallisuuden roolia osana suomi toisena kielenä -opetusta sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten esiopetusta.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusaineisto kerättiin lomakehaastattelulla 70:ltä 5.–6. luokkalaiselta oppilaalta kahdesta eri vantaalaisesta koulusta. Oppilaista 29 oli eri kieli- ja kulttuuritaustaisia ja 41 suomalaistaustaisia. Tutkimuksessa haastateltiin 14:ää eri kieli- ja kulttuuritaustaista esiopetusikäistä lasta. Aineistoa täydennettiin lisäksi kyselyaineistolla neljältä lastentarhanopettajalta ja kahdelta suomi toisena kielenä -opettajalta. Aineisto analysoitiin ja teemoiteltiin käyttämällä sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että enemmistö eri kieli- ja kulttuuritaustaisista lapsista pitää lukemisesta ja harrastaa sitä sekä koulussa että vapaa-ajalla. Lapset lukevat kirjojen lisäksi runsaasti myös sarjakuvia sekä sanoma- ja aikakauslehtiä. Tutkimuksen tulosten mukaan lapset lukevat ja kuuntelevat kirjoja mieluummin suomeksi kuin omalla äidinkielellään. Lisäksi innostus lukuharrastusta kohtaan vähenee selvästi iän myötä. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ja suomalaistaustaisten lasten väliset erot olivat pieniä. Suomalaistaustaiset oppilaat harrastivat lukemista hieman enemmän kuin eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat. Kirjallisuutta luettiin sekä esi- että perusopetuksessa melko paljon. Lastentarhanopettajat ja suomi toisena kielenä -opettajat pitivät kirjallisuuden harrastamista tärkeänä ja motivoivat lapsia kirjojen pariin.
Asiasanat:eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat, suomi toisena kielenä -opetus, kirjallisuuden opetus, lukuharrastus
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusaineisto kerättiin lomakehaastattelulla 70:ltä 5.–6. luokkalaiselta oppilaalta kahdesta eri vantaalaisesta koulusta. Oppilaista 29 oli eri kieli- ja kulttuuritaustaisia ja 41 suomalaistaustaisia. Tutkimuksessa haastateltiin 14:ää eri kieli- ja kulttuuritaustaista esiopetusikäistä lasta. Aineistoa täydennettiin lisäksi kyselyaineistolla neljältä lastentarhanopettajalta ja kahdelta suomi toisena kielenä -opettajalta. Aineisto analysoitiin ja teemoiteltiin käyttämällä sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että enemmistö eri kieli- ja kulttuuritaustaisista lapsista pitää lukemisesta ja harrastaa sitä sekä koulussa että vapaa-ajalla. Lapset lukevat kirjojen lisäksi runsaasti myös sarjakuvia sekä sanoma- ja aikakauslehtiä. Tutkimuksen tulosten mukaan lapset lukevat ja kuuntelevat kirjoja mieluummin suomeksi kuin omalla äidinkielellään. Lisäksi innostus lukuharrastusta kohtaan vähenee selvästi iän myötä. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ja suomalaistaustaisten lasten väliset erot olivat pieniä. Suomalaistaustaiset oppilaat harrastivat lukemista hieman enemmän kuin eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat. Kirjallisuutta luettiin sekä esi- että perusopetuksessa melko paljon. Lastentarhanopettajat ja suomi toisena kielenä -opettajat pitivät kirjallisuuden harrastamista tärkeänä ja motivoivat lapsia kirjojen pariin.
Asiasanat:eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat, suomi toisena kielenä -opetus, kirjallisuuden opetus, lukuharrastus