Adam Smith -ongelma
KOIVISTO, RIITTA (2012)
2012
Filosofia - Philosophy
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23107
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23107
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa esitetään kriittinen läpileikkaus nk. Adam Smith -ongelmasta käydystä keskustelusta. Adam Smith (1723–1790) oli valistusajan skottifilosofi ja aikanaan tunnettu ja arvostettu moraalifilosofi teoksensa The Theory of Moral Sentiments (1759) ansiosta. Myöhemmin 1800-luvulle tultaessa Smithin maine perustui pitkälle hänen taloustieteelliseen teokseensa An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations (1776). 1800-luvun saksalaiset taloustieteen laissez faire -periaatteen vastustajat päätyivät pitämään Adam Smithin kahta pääteosta keskenään ristiriitaisina. Moraalifilosofisen teoksen keskeisen käsitteen ’sympatian’ katsottiin olevan yhteen sopimaton taloustieteellisen teoksen ’oman edun’ käsitteen kanssa ja Smithin väitettiin muuttaneen käsitystään ihmisen perusolemuksesta. Näistä Smithin keskeisistä käsitteistä ja hänen tärkeimpien teostensa keskinäisistä suhteista keskustellaan yhä vilkkaasti.
Monet tutkijat ovat keskittyneet Smithin keskeisten käsitteiden kuten ’sympatian’, ’puolueettoman tarkkailijan’, ’hyväntahtoisuuden’ ja ’oikeudenmukaisuuden’, ’työnjaon’ ja ’näkymättömään käden’ tarkkaan analyysiin. Osa heistä on vankkumattomasti Smithin tuotannon yhtenäisyyden kannalla. Monet tutkijat lähestyvät Smithin ajattelua historiallisesta näkökulmasta ja kontekstista. Smith vastusti merkantilismia ja pyrki edistämään kaupallisen yhteiskunnan kehitystä. Toisin kuin usein väitetään, on kuitenkin selvää, että Smith tiedosti työnjaon ja kaupallisen yhteiskuntarakenteen eli kapitalismin mukanaan tuomat epäkohdat. Smith muistetaan vapaan taloudellisen toiminnan puolestapuhujana, mutta hän korostaa myös oikeudenmukaisuuden merkitystä ja varaa yhteiskunnalle tärkeän roolin kansalaisten huolenpidossa ja koulutuksessa.
Adam Smith -ongelma on yhä ajankohtainen pohdittaessa sitä, miten sovitetaan yhteen ’oma etu’ ja yhteinen etu, vapaus ja oikeudenmukaisuus. Näyttääkin siltä, että pohjimmiltaan Smith -ongelmassa on kyse yhteiskuntamme rakenteellisesta ongelmasta: miten sovittaa yhteen toisten huomioon ottaminen niin yksityisellä, kuin yhteiskunnallisella tasolla ja samalla noudattaa tehokkuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden vaatimuksia? Miten toteutetaan yhteiskunta tai maailma, jossa onnellisuus ja toimeentulo ovat tasaisemmin jakautuneet kuin nyt? Kyse ei siis ole ensi sijassa Adam Smith -ongelmasta vaan todellisuuttamme koskevasta ongelmasta.
Asiasanat:Adam Smith -ongelma, sympatia, puolueeton tarkkailija, oma etu, laissez faire, työnjako, näkymätön käsi
Pro gradu -tutkielmassa esitetään kriittinen läpileikkaus nk. Adam Smith -ongelmasta käydystä keskustelusta. Adam Smith (1723–1790) oli valistusajan skottifilosofi ja aikanaan tunnettu ja arvostettu moraalifilosofi teoksensa The Theory of Moral Sentiments (1759) ansiosta. Myöhemmin 1800-luvulle tultaessa Smithin maine perustui pitkälle hänen taloustieteelliseen teokseensa An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations (1776). 1800-luvun saksalaiset taloustieteen laissez faire -periaatteen vastustajat päätyivät pitämään Adam Smithin kahta pääteosta keskenään ristiriitaisina. Moraalifilosofisen teoksen keskeisen käsitteen ’sympatian’ katsottiin olevan yhteen sopimaton taloustieteellisen teoksen ’oman edun’ käsitteen kanssa ja Smithin väitettiin muuttaneen käsitystään ihmisen perusolemuksesta. Näistä Smithin keskeisistä käsitteistä ja hänen tärkeimpien teostensa keskinäisistä suhteista keskustellaan yhä vilkkaasti.
Monet tutkijat ovat keskittyneet Smithin keskeisten käsitteiden kuten ’sympatian’, ’puolueettoman tarkkailijan’, ’hyväntahtoisuuden’ ja ’oikeudenmukaisuuden’, ’työnjaon’ ja ’näkymättömään käden’ tarkkaan analyysiin. Osa heistä on vankkumattomasti Smithin tuotannon yhtenäisyyden kannalla. Monet tutkijat lähestyvät Smithin ajattelua historiallisesta näkökulmasta ja kontekstista. Smith vastusti merkantilismia ja pyrki edistämään kaupallisen yhteiskunnan kehitystä. Toisin kuin usein väitetään, on kuitenkin selvää, että Smith tiedosti työnjaon ja kaupallisen yhteiskuntarakenteen eli kapitalismin mukanaan tuomat epäkohdat. Smith muistetaan vapaan taloudellisen toiminnan puolestapuhujana, mutta hän korostaa myös oikeudenmukaisuuden merkitystä ja varaa yhteiskunnalle tärkeän roolin kansalaisten huolenpidossa ja koulutuksessa.
Adam Smith -ongelma on yhä ajankohtainen pohdittaessa sitä, miten sovitetaan yhteen ’oma etu’ ja yhteinen etu, vapaus ja oikeudenmukaisuus. Näyttääkin siltä, että pohjimmiltaan Smith -ongelmassa on kyse yhteiskuntamme rakenteellisesta ongelmasta: miten sovittaa yhteen toisten huomioon ottaminen niin yksityisellä, kuin yhteiskunnallisella tasolla ja samalla noudattaa tehokkuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden vaatimuksia? Miten toteutetaan yhteiskunta tai maailma, jossa onnellisuus ja toimeentulo ovat tasaisemmin jakautuneet kuin nyt? Kyse ei siis ole ensi sijassa Adam Smith -ongelmasta vaan todellisuuttamme koskevasta ongelmasta.
Asiasanat:Adam Smith -ongelma, sympatia, puolueeton tarkkailija, oma etu, laissez faire, työnjako, näkymätön käsi