The Complementation Patterns of the Verb Boast in the British English of the Last Three Centuries
KÄRKKÄINEN, ELISA (2012)
KÄRKKÄINEN, ELISA
2012
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-11-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23103
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23103
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee englannin kielen verbiä boast (suomeksi kerskua, leuhkia), sen komplementaatioita ja muutoksia komplementaatioiden käytössä 1700-luvun alkupuolelta nyky-päivään brittienglannin kielessä. Tarkoituksena oli selvittää useimmin käytetyt komplementit ja se, miten niiden käyttö on muuttunut vuosisatojen kuluessa. Tämän lisäksi tarkastelun kohteena olivat prepositiot of ja about, joiden käyttöympäristöjen oletettiin eroavan toisistaan, ja rakenne boast + NP, jolla on muista verbin komplementaatiorakenteista poiketen kaksi mahdollista sanamerkitystä.
Tutkielman teoreettisena pohjana toimivat luvut, jotka käsittelevät korpuksia, korpuslingvistiikkaa ja seikkoja, joita tulee ottaa huomioon, kun näitä käytetään hyväksi lingvistisessä tutkimuksessa. Valenssiteoriaa ja komplementaatiota tarkemmin esittelevät kappaleet avaavat keskeisiä käsitteitä. Boast-verbin keskeisien komplementtien, merkityksien ja muiden ominaisuuksien tutkimisessa apuna käytettiin varsinkin Oxford English Dictionarya, mutta myös muita sana- ja kielioppikirjoja.
Tutkielman aineisto kerättiin korpusanalyysi-osioon kahdesta korpuksesta. Hendrik de Smetin kokoama Corpus of Late Modern English Texts, extended version toimi lähteenä historiallisen britti-englannin aineistolle, joka uloittuu 1710-luvulta 1920-luvulle. Tämä ajanjakso on jaettu kolmeen 70 vuoden pituiseen osioon, joita tarkastellaan analyysiosiossa erillisinä kokonaisuuksina. Nykypäivän britti-englannin lähteenä toimi British National Corpus, jonka tekstit ovat kerätty vuosilta 1960-1993. Tämä laaja korpus on jaettu ensin sekä puhuttuun että kirjoitettuun osioon, jonka jälkeen on vielä mahdollista tarkentaa hakua monien ehtojen mukaan. Koska historiallisen korpuksen lähteenä toimivat tekstit ovat pääasiassa kaunokirjallisuutta, valittiin BNC-korpuksen tekstityypiksi "imaginative prose", joka parhaiten vastaa historiallisen korpuksen tekstejä.
Tutkimus paljasti, että verbin boast komplementit ovat olleet suhteellisen vakiintuneita tutkitun aikajakson alusta saakka, ja että verbillä on kolme pääasiallista komplementtia, jotka kaikki ovat nykyenglannissa lähes yhtä suosittuja: NP-, of + NP- ja that-lausekomplementti. Prepositioiden of ja about vertailua pystyttiin tekemään ainoastaan BNC-korpuksen materiaalista, mistä tuloksena oli joitain eroja, mutta tutkittava aineisto ei ollut riittävän laaja tälläiseen vertailuun. Kaikkissa kolmessa CLMETEV-korpuksen osassa ja BNC-korpuksessa esimerkkilauseet rakenteesta boast + NP paljastivat tapauksia molemmista mahdollisista sanamerkityksistä.
Asiasanat:komplementaatio, valenssiteoria, korpuslingvistiikka, boast
Tutkielman teoreettisena pohjana toimivat luvut, jotka käsittelevät korpuksia, korpuslingvistiikkaa ja seikkoja, joita tulee ottaa huomioon, kun näitä käytetään hyväksi lingvistisessä tutkimuksessa. Valenssiteoriaa ja komplementaatiota tarkemmin esittelevät kappaleet avaavat keskeisiä käsitteitä. Boast-verbin keskeisien komplementtien, merkityksien ja muiden ominaisuuksien tutkimisessa apuna käytettiin varsinkin Oxford English Dictionarya, mutta myös muita sana- ja kielioppikirjoja.
Tutkielman aineisto kerättiin korpusanalyysi-osioon kahdesta korpuksesta. Hendrik de Smetin kokoama Corpus of Late Modern English Texts, extended version toimi lähteenä historiallisen britti-englannin aineistolle, joka uloittuu 1710-luvulta 1920-luvulle. Tämä ajanjakso on jaettu kolmeen 70 vuoden pituiseen osioon, joita tarkastellaan analyysiosiossa erillisinä kokonaisuuksina. Nykypäivän britti-englannin lähteenä toimi British National Corpus, jonka tekstit ovat kerätty vuosilta 1960-1993. Tämä laaja korpus on jaettu ensin sekä puhuttuun että kirjoitettuun osioon, jonka jälkeen on vielä mahdollista tarkentaa hakua monien ehtojen mukaan. Koska historiallisen korpuksen lähteenä toimivat tekstit ovat pääasiassa kaunokirjallisuutta, valittiin BNC-korpuksen tekstityypiksi "imaginative prose", joka parhaiten vastaa historiallisen korpuksen tekstejä.
Tutkimus paljasti, että verbin boast komplementit ovat olleet suhteellisen vakiintuneita tutkitun aikajakson alusta saakka, ja että verbillä on kolme pääasiallista komplementtia, jotka kaikki ovat nykyenglannissa lähes yhtä suosittuja: NP-, of + NP- ja that-lausekomplementti. Prepositioiden of ja about vertailua pystyttiin tekemään ainoastaan BNC-korpuksen materiaalista, mistä tuloksena oli joitain eroja, mutta tutkittava aineisto ei ollut riittävän laaja tälläiseen vertailuun. Kaikkissa kolmessa CLMETEV-korpuksen osassa ja BNC-korpuksessa esimerkkilauseet rakenteesta boast + NP paljastivat tapauksia molemmista mahdollisista sanamerkityksistä.
Asiasanat:komplementaatio, valenssiteoria, korpuslingvistiikka, boast