Vanhemman valvonta ja koulukiusaamiskokemukset alakoulussa
KETONEN, RIIKKA (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KETONEN, RIIKKA
2012
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2012-11-28Tiivistelmä
Pro gradu - tutkielma koostui kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusartikkelista (Ketonen & Joronen: Alakoululaisen vanhemman valvonta ja koulukiusaamiskokemukset.) Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata vanhemman valvonta- ja koulukiusaamiskäsitettä monipuolisesti aikaisemman tutkimustiedon avulla. Katsauksessa kuvattiin myös, miten perhe ja vanhemman kasvatustyyli ovat yhteydessä vanhemman valvontaan sekä tarkasteltiin valvontaan liittyvää tiedon saantia ja valvonnan yhteyttä lapsen käyttäytymiseen. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin MEDLINE, CINAHL, ERIC JA PSYKINFO -tietokannoista.
Kirjallisuuskatsauksessa todettiin vanhemman valvonta -käsitteen (monitoring) olleen kriittisen tarkastelun kohteena viimeisen kymmenen vuoden aikana, koska käsitteeseen ja sen määrittelyyn on liittynyt epäselvyyttä. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan todeta vanhemman valvonnan tarkoittavan yhtäältä vanhemman tietämystä lapsensa toiminnasta, olinpaikasta ja ystävyyssuhteista. Toisaalta siihen sisältyvät lapsen olemisen, tekemisten ja sopeutumisen huomiointi sekä tarkkailu. Vanhemmat saavat tietoa lapsensa tekemisestä lapsen vapaaehtoisen kertomisen kautta (child disclosure) tai aktiivisten valvontayritysten kautta, joita ovat vanhemman kyseleminen (solicitation) ja kontrolli (controll). Lapsen vapaaehtoinen kertominen on ensisijaista vanhemman valvonnassa. Vanhempien myönteinen tapa reagoida lapsen kertomiin asioihin sekä hyväksyvä ja lämmin suhtautuminen lisäävät lasten vapaaehtoista kertomista. Hyvä vanhemman valvonta suojaa lasta käyttäytymisongelmilta, lisää lapsen hyvinvointia sekä toimii korjaavana tekijänä lapsen ongelmakäyttäytymisessä. Aikaisempien tutkimustulosten mukaan hyvä vanhemman valvonta vähentää lapsen osallistumista koulukiusaamiseen. Koulukiusaamisen uudet ilmenemismuodot, kuten puhelin- ja nettikiusaaminen siirtävät puuttumisen vastuuta yhä enemmän opettajalta vanhemmille. Vanhemmat voivat omalla käytöksellään auttaa lasta sopeutumaan sosiaaliseen elämään ja selviytymään epämiellyttävistä kokemuksista.
Vanhemman valvontaan liittyvä tutkimus on pääsääntöisesti kohdistunut murrosiän kynnyksellä oleviin tai murrosikäisiin lapsiin. Alakouluikäisten lasten vanhempien valvontaa käsitteleviä tutkimuksia on julkaistu niukasti. Toinen vähän tutkittu ilmiö on isien valvonnan vaikutus lasten käyttäytymiseen. Isien osallistuminen tutkimuksiin on vähäistä ja heidän määränsä tutkimuksissa on niukka. Tutkimustulokset vanhemman valvonnan yhteyksistä lapsen hyvinvointiin vahvistavat perheiden ja vanhemmuuden tukemisen tärkeyttä niin kouluterveydenhuollossa kuin neuvolassa. Vanhempi luo oman valvonnan mallinsa lapsen kehittyessä, joten vanhemmat tarvitsevat tietoa miten käyttäytymisellään vaikuttavat lapsensa luottamukseen ja avoimeen vuorovaikutukseen.
Artikkelissa kuvataan alakoulun oppilaiden ja heidän vanhempiensa arvioita vanhemman valvonnasta ja tarkastellaan vanhemman valvonnan yhteyttä lasten koulukiusaamiskokemuksiin. Tutkimus on osa laajempaa Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimushanketta, joka liittyy koululaisen ja hänen perheensä terveyden edistämiseen kouluyhteisössä. Tutkimus kerättiin kahdessa länsisuomalaisessa koulussa syksyllä 2007. Oppilaiden vastausprosentti oli 76% ja vanhempien 75% (äitejä 88%). Lapset arvioivat sekä äidin että isän valvonnan hyväksi, mutta äidin valvonnan isän valvontaa paremmaksi. Lisäksi lasten arvioit äidin ja isän valvonnasta olivat yhteydessä toisiinsa ja myös lasten ja isien arviot valvonnasta vastasivat toisiaan. Lasten ja äitien valvonta arvioiden välille ei löytynyt yhteyttä. Vanhemmat arvioivat valvontansa myös itse hyväksi ja äidit arvioivat valvontansa paremmaksi kuin isät. Lasten kiusaamiskokemuksilla ei ollut yhteyttä lasten arvioihin vanhempien valvonnasta, kun tarkasteltiin koko aineistoa. Ei lainkaan kiusatut tytöt arvioivat kuitenkin isän valvonnan paremmaksi kuin kiusatut tytöt. Vanhemmat, joiden lapsia ei oltu lainkaan kiusattu, arvioivat oman tietämisensä paremmaksi kuin kiusattujen lasten vanhemmat. Lisäksi kiusattujen tyttöjen vanhemmat arvioivat valvontansa heikommaksi kuin ei lainkaan kiusattujen tyttöjen vanhemmat. Tutkimustulokset vahvistavat tietopohjaa valvonnan merkityksestä lapsen hyvinvoinnille ja tuovat uutta tietoa valvonnan myönteisistä yhteyksistä suomalaisten alakoululaisen sosiaaliseen elämään. Tulokset rohkaisevat perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön kouluterveydenhuollossa.
ABSTRACT
This Master’s thesis is composed of a literature review and a research article (Ketonen & Joronen: Alakoululaisen vanhemman valvonta ja koulukiusaamiskokemukset.) The purpose of the literature review was to describe the concept of parental control and bullying based on the previous research information. In the thesis it was described how the family and the parenting style are connected with parental control. The literature review was executed from the Medline, Cinahl, Eric and PsycINFO databases.
The literature review showed that the concept of parental monitoring has been under critical examination during the past decade because there has been discrepancy/differences in defining the concept. Based on the literature review it can be stated that the concept of parental monitoring refers on the one hand to the parent’s knowledge on the child’s actions, whereabouts, and friendships. On the other hand, the concept includes the monitoring and the paying attention to the child’s life, adaptation and what the child is doing. The parents receive this information through child disclosure or by trying actively to monitor the situation which includes parental solicitation and parental control. The child’s voluntary disclosure is the primary means in parental monitoring. The parent’s positive way to react on child’s disclosure and approving and warm response increase the child’s voluntary disclosure. A proper parental monitoring protects the child from behavioural problems, increases child’s well-being and functions as a corrective factor in the child’s problem behaviour. According to previous study results proper parental monitoring decreases the child’s participation in bullying. The new forms of bullying, such as mobile and internet bullying shift the responsibility to intervene more and more from the teacher to the parent. The parents can help the child to adapt to social life and to cope with unpleasant experiences.
The studies related to parental monitoring are mainly focused on children on the edge of puberty or on teenagers. There are only few published studies concerning the parental monitoring of parents whose children are in primary school. Additionally, the impact of the father’s monitoring on the child’s behaviour is rarely studied. The fathers’ participation in studies is scarce. The study results on the connection of parental monitoring to the child’s well-being support the recent guidelines that family and parental involvement in school healthcare is crucial.
In the research article, parental monitoring perceived by primary school pupils and their paretns is described. Additionally, the connection between the parental monitoring and pupils’ experiences on bullying is examined. The research is a part of a larger research project conducted in the School of Health Sciences in the University of Tampere. The research was conducted in two schools in western Finland in autumn 2007. . The response rate of the pupils was 76 and that of the parents’ 75 (of which the mothers counted for 88%). The data were gathered by using Parental Monitoring Scale and School Well-being Profile and analysed by statistical methods. The results indicated that the pupils evaluated the monitoring of both the mother and the father to be strong. However, the maternal monitoring was evaluated stronger than the paternal monitoring. In addition the better the pupils assessed the maternal monitoring the better they assessed the paternal monitoring. Parents themselves evaluated their monitoring to be strong and the mothers evaluated their control stronger than the fathers did. The parents whose children were not bullied evaluated their monitoring better than the parents whose children were bullied. The results of this study confirm the previous study results on the associations between the monitoring and the child’s well-being. Additionally this study shows up some new knowledge on the relationship between the parental monitoring and bullying experiences of school children.
Avainsanat: vanhemmat, vanhemmuus, vanhemman valvonta, tietäminen, koulukiusaaminen
Key words: parents, parenthood, parenting, parental monitoring, knowledge, bullying
Kirjallisuuskatsauksessa todettiin vanhemman valvonta -käsitteen (monitoring) olleen kriittisen tarkastelun kohteena viimeisen kymmenen vuoden aikana, koska käsitteeseen ja sen määrittelyyn on liittynyt epäselvyyttä. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan todeta vanhemman valvonnan tarkoittavan yhtäältä vanhemman tietämystä lapsensa toiminnasta, olinpaikasta ja ystävyyssuhteista. Toisaalta siihen sisältyvät lapsen olemisen, tekemisten ja sopeutumisen huomiointi sekä tarkkailu. Vanhemmat saavat tietoa lapsensa tekemisestä lapsen vapaaehtoisen kertomisen kautta (child disclosure) tai aktiivisten valvontayritysten kautta, joita ovat vanhemman kyseleminen (solicitation) ja kontrolli (controll). Lapsen vapaaehtoinen kertominen on ensisijaista vanhemman valvonnassa. Vanhempien myönteinen tapa reagoida lapsen kertomiin asioihin sekä hyväksyvä ja lämmin suhtautuminen lisäävät lasten vapaaehtoista kertomista. Hyvä vanhemman valvonta suojaa lasta käyttäytymisongelmilta, lisää lapsen hyvinvointia sekä toimii korjaavana tekijänä lapsen ongelmakäyttäytymisessä. Aikaisempien tutkimustulosten mukaan hyvä vanhemman valvonta vähentää lapsen osallistumista koulukiusaamiseen. Koulukiusaamisen uudet ilmenemismuodot, kuten puhelin- ja nettikiusaaminen siirtävät puuttumisen vastuuta yhä enemmän opettajalta vanhemmille. Vanhemmat voivat omalla käytöksellään auttaa lasta sopeutumaan sosiaaliseen elämään ja selviytymään epämiellyttävistä kokemuksista.
Vanhemman valvontaan liittyvä tutkimus on pääsääntöisesti kohdistunut murrosiän kynnyksellä oleviin tai murrosikäisiin lapsiin. Alakouluikäisten lasten vanhempien valvontaa käsitteleviä tutkimuksia on julkaistu niukasti. Toinen vähän tutkittu ilmiö on isien valvonnan vaikutus lasten käyttäytymiseen. Isien osallistuminen tutkimuksiin on vähäistä ja heidän määränsä tutkimuksissa on niukka. Tutkimustulokset vanhemman valvonnan yhteyksistä lapsen hyvinvointiin vahvistavat perheiden ja vanhemmuuden tukemisen tärkeyttä niin kouluterveydenhuollossa kuin neuvolassa. Vanhempi luo oman valvonnan mallinsa lapsen kehittyessä, joten vanhemmat tarvitsevat tietoa miten käyttäytymisellään vaikuttavat lapsensa luottamukseen ja avoimeen vuorovaikutukseen.
Artikkelissa kuvataan alakoulun oppilaiden ja heidän vanhempiensa arvioita vanhemman valvonnasta ja tarkastellaan vanhemman valvonnan yhteyttä lasten koulukiusaamiskokemuksiin. Tutkimus on osa laajempaa Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimushanketta, joka liittyy koululaisen ja hänen perheensä terveyden edistämiseen kouluyhteisössä. Tutkimus kerättiin kahdessa länsisuomalaisessa koulussa syksyllä 2007. Oppilaiden vastausprosentti oli 76% ja vanhempien 75% (äitejä 88%). Lapset arvioivat sekä äidin että isän valvonnan hyväksi, mutta äidin valvonnan isän valvontaa paremmaksi. Lisäksi lasten arvioit äidin ja isän valvonnasta olivat yhteydessä toisiinsa ja myös lasten ja isien arviot valvonnasta vastasivat toisiaan. Lasten ja äitien valvonta arvioiden välille ei löytynyt yhteyttä. Vanhemmat arvioivat valvontansa myös itse hyväksi ja äidit arvioivat valvontansa paremmaksi kuin isät. Lasten kiusaamiskokemuksilla ei ollut yhteyttä lasten arvioihin vanhempien valvonnasta, kun tarkasteltiin koko aineistoa. Ei lainkaan kiusatut tytöt arvioivat kuitenkin isän valvonnan paremmaksi kuin kiusatut tytöt. Vanhemmat, joiden lapsia ei oltu lainkaan kiusattu, arvioivat oman tietämisensä paremmaksi kuin kiusattujen lasten vanhemmat. Lisäksi kiusattujen tyttöjen vanhemmat arvioivat valvontansa heikommaksi kuin ei lainkaan kiusattujen tyttöjen vanhemmat. Tutkimustulokset vahvistavat tietopohjaa valvonnan merkityksestä lapsen hyvinvoinnille ja tuovat uutta tietoa valvonnan myönteisistä yhteyksistä suomalaisten alakoululaisen sosiaaliseen elämään. Tulokset rohkaisevat perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön kouluterveydenhuollossa.
ABSTRACT
This Master’s thesis is composed of a literature review and a research article (Ketonen & Joronen: Alakoululaisen vanhemman valvonta ja koulukiusaamiskokemukset.) The purpose of the literature review was to describe the concept of parental control and bullying based on the previous research information. In the thesis it was described how the family and the parenting style are connected with parental control. The literature review was executed from the Medline, Cinahl, Eric and PsycINFO databases.
The literature review showed that the concept of parental monitoring has been under critical examination during the past decade because there has been discrepancy/differences in defining the concept. Based on the literature review it can be stated that the concept of parental monitoring refers on the one hand to the parent’s knowledge on the child’s actions, whereabouts, and friendships. On the other hand, the concept includes the monitoring and the paying attention to the child’s life, adaptation and what the child is doing. The parents receive this information through child disclosure or by trying actively to monitor the situation which includes parental solicitation and parental control. The child’s voluntary disclosure is the primary means in parental monitoring. The parent’s positive way to react on child’s disclosure and approving and warm response increase the child’s voluntary disclosure. A proper parental monitoring protects the child from behavioural problems, increases child’s well-being and functions as a corrective factor in the child’s problem behaviour. According to previous study results proper parental monitoring decreases the child’s participation in bullying. The new forms of bullying, such as mobile and internet bullying shift the responsibility to intervene more and more from the teacher to the parent. The parents can help the child to adapt to social life and to cope with unpleasant experiences.
The studies related to parental monitoring are mainly focused on children on the edge of puberty or on teenagers. There are only few published studies concerning the parental monitoring of parents whose children are in primary school. Additionally, the impact of the father’s monitoring on the child’s behaviour is rarely studied. The fathers’ participation in studies is scarce. The study results on the connection of parental monitoring to the child’s well-being support the recent guidelines that family and parental involvement in school healthcare is crucial.
In the research article, parental monitoring perceived by primary school pupils and their paretns is described. Additionally, the connection between the parental monitoring and pupils’ experiences on bullying is examined. The research is a part of a larger research project conducted in the School of Health Sciences in the University of Tampere. The research was conducted in two schools in western Finland in autumn 2007. . The response rate of the pupils was 76 and that of the parents’ 75 (of which the mothers counted for 88%). The data were gathered by using Parental Monitoring Scale and School Well-being Profile and analysed by statistical methods. The results indicated that the pupils evaluated the monitoring of both the mother and the father to be strong. However, the maternal monitoring was evaluated stronger than the paternal monitoring. In addition the better the pupils assessed the maternal monitoring the better they assessed the paternal monitoring. Parents themselves evaluated their monitoring to be strong and the mothers evaluated their control stronger than the fathers did. The parents whose children were not bullied evaluated their monitoring better than the parents whose children were bullied. The results of this study confirm the previous study results on the associations between the monitoring and the child’s well-being. Additionally this study shows up some new knowledge on the relationship between the parental monitoring and bullying experiences of school children.
Avainsanat: vanhemmat, vanhemmuus, vanhemman valvonta, tietäminen, koulukiusaaminen
Key words: parents, parenthood, parenting, parental monitoring, knowledge, bullying