Nuorten aikuisten poliittisen identiteetin rakentuminen
SÄKKINEN, SUSA (2012)
2012
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23090
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23090
Tiivistelmä
Poliittisen osallistumisen aktiivisuus on ollut muutoksessa ja erityisesti nuorten on sanottu syrjäytyneen politiikan keskiöstä. Tässä tutkimuksessa poliittista osallistumista lähdetään tarkastelemaan poliittisen identiteetin kautta. Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta haastattelusta, jotka olen kerännyt eri tavoin osallistuvilta 23–29 -vuotiailta nuorilta aikuisilta. Kolme näistä nuorista aikuisista osallistuu pääasiassa puolueiden kautta ja kolme puolestaan puolueiden ulkopuolella. Tässä työssä keskitytään tarkastelemaan sitä, miten nuoret aikuiset rakentavat poliittista identiteettiään puhuessaan poliittisesta osallistumisestaan. Toisin sanoen sitä, miten he kiinnittyvät politiikkaan. Oletuksena aineiston kahtiajaolle on ollut se, että vaikka nuorten kiinnittyminen puoluepolitiikkaan on vähentynyt, on se kuitenkin vahvaa puolueiden ulkopuolella. Lisäksi pyrin tarkastelemaan sitä, mitä eroja näiden eri tavoilla osallistuvien nuorten aikuisten poliittisessa identifioitumisessa on?
Nuorten poliittisen kiinnostuksen syntymisessä on erotettavissa samankaltainen tarina. Nuori kohtaa poliittisia asioita murrosikäisenä. Hän kokee, että yhteiskunnassa on vahvoja epäkohtia ja alkaa tutustua niihin läheisemmin. Myöhemmin nuori menee mukaan toimintaan, joka ottaa osaa nuorelle tärkeisiin kysymyksiin.
Nuorten puheista erottuu vahvasti kaksi tapaa identifioitua politiikkaan: yksityinen ja julkinen. Toiset nuoret puhuvat politiikasta varsin henkilökohtaisin argumentein, kun toiset puolestaan käyttävät lähes yksinomaan julkisia perusteluja. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää, että henkilökohtaisesti politiikkaan identifioituvien nuorten on hankalampi identifioitua puoluepolitiikkaan. Tämä näkyy myös aineiston nuorten välisenä selkeänä erona: ne jotka osallistuvat puolueiden kautta puhuvat politiikasta ja varsinkin puoluepolitiikasta julkisin perusteluin. Puolueiden ulkopuolella olevat nuoret puolestaan puhuvat osallistumisestaan henkilökohtaisin perusteluin.
Asiasanat:poliittinen osallistuminen, poliittinen identiteetti, nuoret
Nuorten poliittisen kiinnostuksen syntymisessä on erotettavissa samankaltainen tarina. Nuori kohtaa poliittisia asioita murrosikäisenä. Hän kokee, että yhteiskunnassa on vahvoja epäkohtia ja alkaa tutustua niihin läheisemmin. Myöhemmin nuori menee mukaan toimintaan, joka ottaa osaa nuorelle tärkeisiin kysymyksiin.
Nuorten puheista erottuu vahvasti kaksi tapaa identifioitua politiikkaan: yksityinen ja julkinen. Toiset nuoret puhuvat politiikasta varsin henkilökohtaisin argumentein, kun toiset puolestaan käyttävät lähes yksinomaan julkisia perusteluja. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää, että henkilökohtaisesti politiikkaan identifioituvien nuorten on hankalampi identifioitua puoluepolitiikkaan. Tämä näkyy myös aineiston nuorten välisenä selkeänä erona: ne jotka osallistuvat puolueiden kautta puhuvat politiikasta ja varsinkin puoluepolitiikasta julkisin perusteluin. Puolueiden ulkopuolella olevat nuoret puolestaan puhuvat osallistumisestaan henkilökohtaisin perusteluin.
Asiasanat:poliittinen osallistuminen, poliittinen identiteetti, nuoret