Hiljainen leijona - draamatyöskentely muuttaa päiväkotiin toimintatutkimuksen keinoin

Abstract

Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena oman työpaikkani lapsiryhmässä. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia omaa ammatillista kasvuani, sekä lasten osallisuutta kahdeksan draamatuokion avulla. Toimin itse tuokioiden opettajana. Aineisto koostui minun, sekä tuokioita havainnoineen lastentarhanopettajan ja lastenhoitajan tutkimuspäiväkirjoista. Lisäksi aineistoon kuuluivat alkukartoituksen tekeminen, tiimiläisten alkuhaastattelut, loppuarviointi sekä suuntaus tulevaisuuteen. Aineistosta kirjoitettiin narratiivisen analyysin muotoon.

Tulokset osoittivat, että draamatyöskentely on sopiva väline lasten osallisuuden tarkasteluun. Siinä auttoivat sekä draaman yhteisöllinen työskentelymuoto, että osallistujien tasavertainen jäsenyys. Lasten osallisuus vahvistui etenkin hiljaisten ja ujojen lasten kohdalla, yllättäen näin tuokiota havainnoineet aikuiset. Toisaalta onnistunut draamatyöskentely vaati myös taitavan ja lasten herkkyyden tunnistavan opettajan.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että reflektio on tärkeä väline ammatillisen kasvun etenemisessä. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempia käsityksiä, reflektointi antaa mahdollisuuden pohtia tapahtumia uudelleen, ja on siten merkittävä tekijä oppimisen mahdollistajana. Ammatillisen kehittymisen kannalta myös työtovereilta saatua palautetta voidaan pitää tärkeänä. Onnistuneen projektin läpivieminen, johon muu työyhteisö osallistuu aktiivisesti, on itsetuntoa ja ammatillista asemaa vahvistava tapahtuma.

Asiasanat:toimintatutkimus, narratiivisuus, draamakasvatus, lasten osallisuus, ammatillinen kasvu