"Pitäis tehdä enemmän yh...yht...yhteystyötä." Laadullinen toimintatutkimus erään liikuntaprojektin prososiaalisista elementeistä
LOPPERI, NIINA; RASSI, KRISTIINA (2012)
2012
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23080
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23080
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten valitut prososiaalisuuden elementit näkyivät oppilaiden toiminnassa projektin liikuntatuokioiden aikana. Tutkimuksessa pyrittiin lisäksi kartoittamaan, millaisia valmiuksia tai niiden puutteita oppilailla ilmeni liikuntatuokioiden aikana sekä miten prososiaalinen käyttäytyminen oli yhteydessä yksilön tai ryhmän toimintaan. Tutkimuksen keskiössä olleet prososiaalisuuden elementit olivat yhteistoiminta, toisen huomioon ottaminen, kannustaminen ja sääntöjen kuunteleminen.
Tutkimuksen lähtökohtana oli liikuntaprojekti, joka suunnattiin moniongelmaiselle oppilasryhmälle. Liikuntaprojekti käsitti yhteensä 16 liikuntatuokiota. Projekti toteutettiin yhteistyössä Uudistuva kylä kaupungissa -hankkeen, YTYÄ -hankkeen ja Lasten Liikunnan Tuki Ry:n kanssa.
Tutkimuksen kohdejoukko käsitti yhden hämeenlinnalaisen koulun kolmannen luokan oppilaat. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena toimintatutkimuksena, jossa hyödynnettiin triangulaation kolmea eri muotoa. Tutkimusaineiston hankinnassa käytettiin havainnointia, stimulated recall -menetelmää sekä teemahaastattelua. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavasti sisällönanalyysin periaatteita noudattaen.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että liikuntaprojektiin osallistuneilla oppilailla oli merkittäviä puutteita tutkituissa prososiaalisissa taidoissa. Yhteistoiminnassa ongelmallisiksi tekijöiksi muodostuivat itsekeskeisyys, liiallinen kilpailullisuus sekä tunteiden hallintaan liittyvät pulmat kuten turhautuminen. Tutkimuksen tulokset osoittivat yhteistoiminnan olleen oppilaille erittäin haasteellista, vaikka oppilailla ilmenikin joitakin yhteistoimintaan vaadittavia valmiuksia kuten kykyä hyväksyä annettu pari.
Tutkimuksessa selvisi, että toisen huomioon ottamisessa oppilaat poikkesivat toisistaan. Yleisiä ongelmia olivat empatiakyvyn puuttuminen, mikä ilmeni välinpitämättömyytenä. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin auttamiskäyttäytymisen pohjautuvan pääosin egoistisiin lähtökohtiin altruististen sijasta.
Tutkimus osoitti, että kannustaminen oli vähäistä liikuntaprojektin aikana. Kannustamista ilmeni yksittäisissä tilanteissa verbaalisesti tai fyysisesti. Kannustamisen sijasta oppilaat käyttivät merkittävästi negatiivista puhetta. Tutkimuksessa kuitenkin selvisi, että oppilaat olivat tietoisia kannustamisen merkityksestä ja ymmärsivät, miksi kannustaminen oli tärkeää.
Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että osalla oppilaista oli heikommat kuunteluvalmiudet kuin toisilla. Sääntöjen kuuntelemiseen liittyviä ongelmia selitettiin johtuvan ulkoisista tekijöistä, mutta tutkimuksessa havaittiin, että sääntöjen kuuntelemiseen liittyvät pulmat johtuivat myös sisäisistä tekijöistä. Yksi syy sääntöjen kuuntelemisen vaikeuteen olivat heikot kuuntelutavat.
Asiasanat:liikuntakasvatus, prososiaalisuus, toimintatutkimus
Tutkimuksen lähtökohtana oli liikuntaprojekti, joka suunnattiin moniongelmaiselle oppilasryhmälle. Liikuntaprojekti käsitti yhteensä 16 liikuntatuokiota. Projekti toteutettiin yhteistyössä Uudistuva kylä kaupungissa -hankkeen, YTYÄ -hankkeen ja Lasten Liikunnan Tuki Ry:n kanssa.
Tutkimuksen kohdejoukko käsitti yhden hämeenlinnalaisen koulun kolmannen luokan oppilaat. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena toimintatutkimuksena, jossa hyödynnettiin triangulaation kolmea eri muotoa. Tutkimusaineiston hankinnassa käytettiin havainnointia, stimulated recall -menetelmää sekä teemahaastattelua. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavasti sisällönanalyysin periaatteita noudattaen.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että liikuntaprojektiin osallistuneilla oppilailla oli merkittäviä puutteita tutkituissa prososiaalisissa taidoissa. Yhteistoiminnassa ongelmallisiksi tekijöiksi muodostuivat itsekeskeisyys, liiallinen kilpailullisuus sekä tunteiden hallintaan liittyvät pulmat kuten turhautuminen. Tutkimuksen tulokset osoittivat yhteistoiminnan olleen oppilaille erittäin haasteellista, vaikka oppilailla ilmenikin joitakin yhteistoimintaan vaadittavia valmiuksia kuten kykyä hyväksyä annettu pari.
Tutkimuksessa selvisi, että toisen huomioon ottamisessa oppilaat poikkesivat toisistaan. Yleisiä ongelmia olivat empatiakyvyn puuttuminen, mikä ilmeni välinpitämättömyytenä. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin auttamiskäyttäytymisen pohjautuvan pääosin egoistisiin lähtökohtiin altruististen sijasta.
Tutkimus osoitti, että kannustaminen oli vähäistä liikuntaprojektin aikana. Kannustamista ilmeni yksittäisissä tilanteissa verbaalisesti tai fyysisesti. Kannustamisen sijasta oppilaat käyttivät merkittävästi negatiivista puhetta. Tutkimuksessa kuitenkin selvisi, että oppilaat olivat tietoisia kannustamisen merkityksestä ja ymmärsivät, miksi kannustaminen oli tärkeää.
Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että osalla oppilaista oli heikommat kuunteluvalmiudet kuin toisilla. Sääntöjen kuuntelemiseen liittyviä ongelmia selitettiin johtuvan ulkoisista tekijöistä, mutta tutkimuksessa havaittiin, että sääntöjen kuuntelemiseen liittyvät pulmat johtuivat myös sisäisistä tekijöistä. Yksi syy sääntöjen kuuntelemisen vaikeuteen olivat heikot kuuntelutavat.
Asiasanat:liikuntakasvatus, prososiaalisuus, toimintatutkimus