Balansgång mellan två språk - En fallstudie av hur arbetsgemenskapens tvåspråkighet påverkar ett företags interna kommunikation
LEHTO, JOHANNA (2012)
2012
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23079
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23079
Tiivistelmä
Tämän pro gradu –tutkielman tavoitteena on selvittää miten työyhteisön kaksikielisyys vaikuttaa yrityksen sisäiseen kommunikaatioon. Tutkimusaihetta on lähestytty seuraavien jatkokysymysten avulla: miten suomen ja ruotsin kieliä käytetään yrityksen sisäisesti, sekä millaisia konkreettisia seikkoja on huomioitava kaksikielisessä kommunikaatiossa.
Kyseessä on kvalitatiivinen haastattelututkimus, joka suoritettiin pohjalaisessa hiomatarvikeyrityksessä. Tutkimuksen varsinainen painopiste on yrityksen kahdessa tehtaassa, jotka ovat kielijakaumaltaan toistensa vastakohtia. Tutkimuksen tarkoituksena on vertailla tehtaita keskenään kielellisistä lähtökohdista käsin. Tutkimusaineisto koostuu seitsemästä teemahaastattelusta, joihin osallistui tehtaanjohtaja sekä kaksi työnjohtajaa molemmista tehtaista. Lisäksi haastattelin yrityksen henkilöstöpäällikköä. Nämä henkilöt valittiin haastateltaviksi sillä perusteella, että halusin tuoda esille nimenomaan esimiesten ja työnjohtajien näkökulman tutkimusaiheeseen.
Haastateltavien vastauksista päätellen yrityksen päivittäisessä toiminnassa on paljon konkreettisia tilanteita ja seikkoja, jotka on otettava huomioon kaksikielisessä tiedonvälityksessä. Tällaisia ovat esimerkiksi kokoukset ja muut tilaisuudet. Työnantajan on huolehdittava siitä, että henkilöstö saa tarvittavaa tietoa työtehtävistään ja yrityksen toiminnasta. Näin ollen kommunikaatio on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi kaksikielisessä yrityksessä.
Tutkimuksesta ilmenee, että haastateltavien mielestä kaksikielinen kommunikaatio toimii kohtuullisen hyvin tapausyrityksessä. Tästä huolimatta toimintatapoja on aina mahdollista kehittää siten, että molemmat kielet huomioitaisiin entistä paremmin tiedonvälityksessä. Haastateltavien mukaan virallinen informaatio välittyy yleisesti ottaen hyvin molemmilla kielillä. Epävirallinen informaatio sen sijaan noudattelee useimmiten yksiköiden enemmistökieltä. Yksiköiden välinen kommunikaatio tapahtuu suurelta osin ruotsin kielellä, mikä selittyy sillä, että enemmistö toimihenkilöistä on ruotsinkielisiä. Tutkimus osoittaa myös, että molempiin tehtaisiin on muodostunut omat kommunikaation ja kielenkäytön tavat.
Asiasanat:sisäinen kommunikaatio, kaksikielisyys, tapaustutkimus, teemahaastattelu
Kyseessä on kvalitatiivinen haastattelututkimus, joka suoritettiin pohjalaisessa hiomatarvikeyrityksessä. Tutkimuksen varsinainen painopiste on yrityksen kahdessa tehtaassa, jotka ovat kielijakaumaltaan toistensa vastakohtia. Tutkimuksen tarkoituksena on vertailla tehtaita keskenään kielellisistä lähtökohdista käsin. Tutkimusaineisto koostuu seitsemästä teemahaastattelusta, joihin osallistui tehtaanjohtaja sekä kaksi työnjohtajaa molemmista tehtaista. Lisäksi haastattelin yrityksen henkilöstöpäällikköä. Nämä henkilöt valittiin haastateltaviksi sillä perusteella, että halusin tuoda esille nimenomaan esimiesten ja työnjohtajien näkökulman tutkimusaiheeseen.
Haastateltavien vastauksista päätellen yrityksen päivittäisessä toiminnassa on paljon konkreettisia tilanteita ja seikkoja, jotka on otettava huomioon kaksikielisessä tiedonvälityksessä. Tällaisia ovat esimerkiksi kokoukset ja muut tilaisuudet. Työnantajan on huolehdittava siitä, että henkilöstö saa tarvittavaa tietoa työtehtävistään ja yrityksen toiminnasta. Näin ollen kommunikaatio on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi kaksikielisessä yrityksessä.
Tutkimuksesta ilmenee, että haastateltavien mielestä kaksikielinen kommunikaatio toimii kohtuullisen hyvin tapausyrityksessä. Tästä huolimatta toimintatapoja on aina mahdollista kehittää siten, että molemmat kielet huomioitaisiin entistä paremmin tiedonvälityksessä. Haastateltavien mukaan virallinen informaatio välittyy yleisesti ottaen hyvin molemmilla kielillä. Epävirallinen informaatio sen sijaan noudattelee useimmiten yksiköiden enemmistökieltä. Yksiköiden välinen kommunikaatio tapahtuu suurelta osin ruotsin kielellä, mikä selittyy sillä, että enemmistö toimihenkilöistä on ruotsinkielisiä. Tutkimus osoittaa myös, että molempiin tehtaisiin on muodostunut omat kommunikaation ja kielenkäytön tavat.
Asiasanat:sisäinen kommunikaatio, kaksikielisyys, tapaustutkimus, teemahaastattelu