Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Valtion suhde uskontoihin perus- ja ihmisoikeuksien valossa - valtionkirkkoinstituution ja sekularismin ongelmakohtia

KETTUNEN, HEINI (2012)

 
Avaa tiedosto
gradu06312.pdf (554.0Kt)
Lataukset: 



KETTUNEN, HEINI
2012

Julkisoikeus - Public Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-11-30
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23077
Tiivistelmä
Evankelis-luterilaisen kansankirkon lainsäädännöllinen asema on Suomen valtiosääntöön perustuva. Uskonnollinen pluralismi lisääntyy ja kirkko on Suomessa joutunut muuttamaan toimintatapojaan, kun yleiset moraalikäsitykset ovat alkaneet erkaantua luterilaisen kirkon vanhakantaisimmista opeista. Perinteinen valtionkirkkomalli ei ehkä nyky-yhteiskunnassa ole enää yhtä houkutteleva ratkaisu kirkon ja valtion välisten suhteiden järjestämiselle kuin ennen.

Tässä tutkimuksessa etsin vastausta siihen, voisiko kirkon ja valtion oikeudellinen erottaminen toisistaan toimia tulevaisuudessa ratkaisuna tilanteisiin, joissa kirkon perimmäinen vakaumus on ristiriidassa kansallisen lain kanssa. Tutkimuksessani pyrin vastaamaan kysymykseen siitä, miten erilaiset järjestelyt valtion ja kirkon suhteiden järjestämiseksi, onnistuvat turvaamaan perusoikeuksien toteutumista.

Sekularismin eli valtion tunnustuksettomuuden kannattajat ajavat tätä myös maallisuusperiaatteeksi kutsuttua järjestelmää yhdenvertaisuuden ja uskonnonvapauden toteuttajana. Ranskassa, jossa periaate on toteutettu erottamalla valtio ja kirkko toisistaan miltei kokonaan, on kuitenkin päädytty uskonnonvapauden kannalta jopa kyseenalaiseen toimenpiteeseen kieltää uskonnollisten symbolien käyttö julkisesti. Sekularismi saattaa siis olla kääntymässä itseään vastaan vesittäen alkuperäisen tarkoituksensa uskonnonvapauden toteuttamisesta.

Tutkimuksen pääpaino on lainopillisessa tutkimuksessa. Pyrin siis avaamaan erinäisten oikeussääntöjen merkityssisältöä ja asemaa osana voimassaolevaa oikeutta. Vastaus lopulliseen tutkimuskysymykseeni lähenee de lege ferenda -tutkimuksen alaa. Pyrin tarkastelemaan tutkimuskysymystäni perustuslaillisesta ja ylikansallisen lainsäädännön näkökulmasta huomioiden laajan perusoikeusnäkemyksen. Käytän metodina myös oikeusvertailevaa tutkimusta, jossa tutkin sekulaarisen ja valtionkirkkojärjestelmän eroja. Tutkimuksessani erityisen tärkeänä lähteenä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö eritoten uskonnonvapauteen liittyen.

Asiasanat:tunnustuksettomuus, valtionkirkko
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [36347]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste