Ohjauksen kehittäminen päiväkirurgisessa olkapääleikkauksessa olleiden potilaiden näkökulmasta
HAAPALA, TERHI (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HAAPALA, TERHI
2012
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2012-11-30Tiivistelmä
Pro-gradu koostui artikkelista ja lisäosasta. Tutkielman ensimmäinen osa oli julkaisuharkintaan lähetetty tieteellinen artikkeli:Päiväkirurgisen potilaan ohjaus- näkökulmana olkapääleikkauksessa olleiden potilaiden kokemukset. Artikkelin kirjoittajina olivat TtM-opiskelija Terhi Haapala, TtM, yliopisto-opettaja Mira Palonen ja THT, professori Päivi Åstedt-Kurki. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata päiväkirurgisessa olkapääleikkauksessa olleiden potilaiden ohjausta potilaiden näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa olkapääleikkauksessa olleiden potilaiden ohjauksen kehittämiseen päiväkirurgisilla osastoilla. Tutkimusta varten haastateltiin kevään 2012 aikana teemahaastatteluin yhdeksää päiväkirurgisessa olkapääleikkauksessa ollutta potilasta noin viikko leikkauksen jälkeen. Lähestymistavaltaan laadullisen tutkimuksen aineiston analysointimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan potilaat kokivat ohjauksen seurauksena turvallisuuden ja luottamuksen tunteen, jos he saivat riittävästi tietoa ja mahdollisuuden itsemääräämisoikeudelle. Ammattitaitoinen henkilökunta ja positiivinen hoitoympäristö tukivat turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta. Potilaat kokivat epävarmuuden tunteen, jos ohjaus oli puutteellista. Epävarmuuden tunne syntyi potilaiden kokemasta vähäisestä ohjauksesta, ohjauksen sisäistämiseen vaikuttavista tekijöistä ja ohjauksen puutteesta syntyneistä tuntemuksista. Potilailla oli omia yksilöllisiä selviytymiskeinoja ohjauksen tukena.
Tutkielman toinen osa oli lisäosa, jossa perehdyttiin yhteen Pro-gradu tutkielman tutkimustehtävistä. Lisäosan tarkoituksena oli kuvata olkapääleikkauksessa olleiden potilaiden ohjauskokemuksesta nousseita kehitysehdotuksia päiväkirurgisen prosessin aikana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää potilasohjausta päiväkirurgisilla osastoilla.
Tutkimuksen tulosten mukaan olkapääleikkauksessa olleiden potilaiden kehitysehdotukset muodostuivat ehdotuksista toimenpiteeseen valmistautumisessa, tiedollisen tuen edistämisessä ja tiedollisen tuen omaksumisessa sekä leikkauksen jälkeisen toipumisen kehittämisessä. Potilaat toivoivat leikkauskutsuun runkoa päivän kulusta, tarkempaa tietoa helposti puettavien vaatteiden valinnasta sekä ravinnotta olon perusteluja helpottamaan valmistautumista toimenpiteeseen. Sairausloman pituudesta toivottiin tarkempaa tietoa etukäteen. Potilaat toivoivat enemmän tietoa puudutuksesta ja sen toteutuksesta ja nukutuksesta sekä nukutuksen aikaisista tapahtumisista. Myös kantositeen käytöstä ja nukkumisasennoista toivottiin enemmän ohjausta. Potilaat toivoivat kirurgin käyntiä leikkauksen jälkeen tiedollisen tuen edistäjänä.
Tiedon omaksumisen kehittämiseksi ehdotettiin kiireetöntä ja oikein ajoitettua ohjaustilannetta sekä oleellisten asioiden korostamista. Tukihenkilön läsnäoloa ehdotettiin ohjaustilanteisiin. Tasa-arvoinen ohjaus riippumatta potilaan terveydenhuoltoalan ammatista koettiin tärkeänä. Potilaat toivoivat henkilökunnalta pukeutumisapua kotiutuessa. Potilaat ehdottivat selkeän jatkokuntoutuspaikan osoittamista. Kotisoittoa ehdotettiin leikkausta seuraavana päivänä hoidon jatkuvuuden turvaajana.
Päiväkirurgisessa olkapääleikkauksessa olleiden potilaiden ohjausta ei ole tutkittu aikaisemmin kansainvälisesti, joten tutkimuksella tuotettiin uutta tietoa. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää hoitohenkilökunnan perehdytyksessä, koulutuksissa sekä kirjallisten potilasohjeiden täsmentämisessä.
Avainsanat: ohjaus, päiväkirurgia, olkapääleikkaus, aikuispotilas, kehitysehdotus
ABSTRACT
The Master’s thesis comprised an article and a complementary part. The first part of the thesis was a scientific article submitted for publication:Counselling of patients in day surgery – analysis on the basis of experiences of patients who have undergone a shoulder surgery. Authors of the article were Terhi Haapala, master student in Health Sciences; lecturer Mira Palonen, Master of Health Sciences; and professor Päivi Åstedt-Kurki, Doctor of Health Sciences. The purpose of the study was to describe counselling practices offered to patients who had undergone a shoulder surgery in day surgery from the patients’ point of view. The objective was to produce information for the development of counselling practices for patients who had been in a shoulder surgery in the day surgery departments. Nine patients who had undergone a shoulder surgery in day surgery were interviewed with theme interviews during spring 2012 about a week after each patient’s operation. The study was qualitative, and the material was analysed with inductive content analysis.
The results of the study showed that patients experienced feelings of safety and trust if they were provided with enough information and a possibility to self-determination during the counselling process. Professional personnel and a positive treatment environment supported these feelings. In contrast, patients felt uncertainty if there were shortcomings in the counselling. Feelings of uncertainty emerged if the patient felt that there was not enough counselling, or there were factors affecting the assimilation of the counselling process or feelings caused by shortcomings in the counselling. Patients had own individual means of coping, which supported the counselling practices.
The second part of the thesis was a complementary part where the emphasis was on one of the research tasks of the thesis. The purpose of the complementary part was to describe suggestions concerning the development of the counselling process as brought up by the patients who had undergone a shoulder surgery in day surgery. The objective was to provide information which could be used in developing patient counselling in day surgery departments.
According to the results of the study, the suggestions of the patients who had undergone a shoulder surgery were related to the preparations before the surgery, promoting and adopting of scientific support and the development of recovery practices after the surgery. Patients hoped that the invitation to the surgery would contain information about the timetable and content of the day, more detailed information about the selection of easy-to-wear clothes, and about the grounds of diet restrictions, which would all facilitate preparations. Patients hoped for more information about the duration of sick leave in advance. In addition, the patients would have wanted to know more about anaesthesia, how it is performed and what happens during the time the patient experiences a loss of feeling or awareness. The patients also wanted to receive more instructions about sleeping positions and the use of sling. The patients hoped that the surgeon would visit the patient after the surgery to promote scientific support.
In order to improve the process of adopting information, the patients suggested that an unhurried, correctly scheduled counselling appointment should be organised where the emphasis would be on the essential aspects of the day surgery process. The patients also suggested that the support person should participate in the counselling, the personnel should help the patient in getting dressed when being discharged, the patients should be clearly informed about what would be an appropriate place for further rehabilitation, and a member of the staff should call the patient on the following day of the surgery to safeguard the continuity of care. Patients also requested for equal counselling regardless of the patient’s occupation in health care.
There is no previous, international research on the counselling of patients who have undergone a shoulder surgery in day surgery. Thus, this study produced new information, which can be utilised in the orientation and training sessions of the health care personnel and in specifying written patient instructions.
Key words: counselling, day surgery, shoulder surgery, adult patient, development suggestion
Tutkimuksen tulosten mukaan potilaat kokivat ohjauksen seurauksena turvallisuuden ja luottamuksen tunteen, jos he saivat riittävästi tietoa ja mahdollisuuden itsemääräämisoikeudelle. Ammattitaitoinen henkilökunta ja positiivinen hoitoympäristö tukivat turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta. Potilaat kokivat epävarmuuden tunteen, jos ohjaus oli puutteellista. Epävarmuuden tunne syntyi potilaiden kokemasta vähäisestä ohjauksesta, ohjauksen sisäistämiseen vaikuttavista tekijöistä ja ohjauksen puutteesta syntyneistä tuntemuksista. Potilailla oli omia yksilöllisiä selviytymiskeinoja ohjauksen tukena.
Tutkielman toinen osa oli lisäosa, jossa perehdyttiin yhteen Pro-gradu tutkielman tutkimustehtävistä. Lisäosan tarkoituksena oli kuvata olkapääleikkauksessa olleiden potilaiden ohjauskokemuksesta nousseita kehitysehdotuksia päiväkirurgisen prosessin aikana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää potilasohjausta päiväkirurgisilla osastoilla.
Tutkimuksen tulosten mukaan olkapääleikkauksessa olleiden potilaiden kehitysehdotukset muodostuivat ehdotuksista toimenpiteeseen valmistautumisessa, tiedollisen tuen edistämisessä ja tiedollisen tuen omaksumisessa sekä leikkauksen jälkeisen toipumisen kehittämisessä. Potilaat toivoivat leikkauskutsuun runkoa päivän kulusta, tarkempaa tietoa helposti puettavien vaatteiden valinnasta sekä ravinnotta olon perusteluja helpottamaan valmistautumista toimenpiteeseen. Sairausloman pituudesta toivottiin tarkempaa tietoa etukäteen. Potilaat toivoivat enemmän tietoa puudutuksesta ja sen toteutuksesta ja nukutuksesta sekä nukutuksen aikaisista tapahtumisista. Myös kantositeen käytöstä ja nukkumisasennoista toivottiin enemmän ohjausta. Potilaat toivoivat kirurgin käyntiä leikkauksen jälkeen tiedollisen tuen edistäjänä.
Tiedon omaksumisen kehittämiseksi ehdotettiin kiireetöntä ja oikein ajoitettua ohjaustilannetta sekä oleellisten asioiden korostamista. Tukihenkilön läsnäoloa ehdotettiin ohjaustilanteisiin. Tasa-arvoinen ohjaus riippumatta potilaan terveydenhuoltoalan ammatista koettiin tärkeänä. Potilaat toivoivat henkilökunnalta pukeutumisapua kotiutuessa. Potilaat ehdottivat selkeän jatkokuntoutuspaikan osoittamista. Kotisoittoa ehdotettiin leikkausta seuraavana päivänä hoidon jatkuvuuden turvaajana.
Päiväkirurgisessa olkapääleikkauksessa olleiden potilaiden ohjausta ei ole tutkittu aikaisemmin kansainvälisesti, joten tutkimuksella tuotettiin uutta tietoa. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää hoitohenkilökunnan perehdytyksessä, koulutuksissa sekä kirjallisten potilasohjeiden täsmentämisessä.
Avainsanat: ohjaus, päiväkirurgia, olkapääleikkaus, aikuispotilas, kehitysehdotus
ABSTRACT
The Master’s thesis comprised an article and a complementary part. The first part of the thesis was a scientific article submitted for publication:Counselling of patients in day surgery – analysis on the basis of experiences of patients who have undergone a shoulder surgery. Authors of the article were Terhi Haapala, master student in Health Sciences; lecturer Mira Palonen, Master of Health Sciences; and professor Päivi Åstedt-Kurki, Doctor of Health Sciences. The purpose of the study was to describe counselling practices offered to patients who had undergone a shoulder surgery in day surgery from the patients’ point of view. The objective was to produce information for the development of counselling practices for patients who had been in a shoulder surgery in the day surgery departments. Nine patients who had undergone a shoulder surgery in day surgery were interviewed with theme interviews during spring 2012 about a week after each patient’s operation. The study was qualitative, and the material was analysed with inductive content analysis.
The results of the study showed that patients experienced feelings of safety and trust if they were provided with enough information and a possibility to self-determination during the counselling process. Professional personnel and a positive treatment environment supported these feelings. In contrast, patients felt uncertainty if there were shortcomings in the counselling. Feelings of uncertainty emerged if the patient felt that there was not enough counselling, or there were factors affecting the assimilation of the counselling process or feelings caused by shortcomings in the counselling. Patients had own individual means of coping, which supported the counselling practices.
The second part of the thesis was a complementary part where the emphasis was on one of the research tasks of the thesis. The purpose of the complementary part was to describe suggestions concerning the development of the counselling process as brought up by the patients who had undergone a shoulder surgery in day surgery. The objective was to provide information which could be used in developing patient counselling in day surgery departments.
According to the results of the study, the suggestions of the patients who had undergone a shoulder surgery were related to the preparations before the surgery, promoting and adopting of scientific support and the development of recovery practices after the surgery. Patients hoped that the invitation to the surgery would contain information about the timetable and content of the day, more detailed information about the selection of easy-to-wear clothes, and about the grounds of diet restrictions, which would all facilitate preparations. Patients hoped for more information about the duration of sick leave in advance. In addition, the patients would have wanted to know more about anaesthesia, how it is performed and what happens during the time the patient experiences a loss of feeling or awareness. The patients also wanted to receive more instructions about sleeping positions and the use of sling. The patients hoped that the surgeon would visit the patient after the surgery to promote scientific support.
In order to improve the process of adopting information, the patients suggested that an unhurried, correctly scheduled counselling appointment should be organised where the emphasis would be on the essential aspects of the day surgery process. The patients also suggested that the support person should participate in the counselling, the personnel should help the patient in getting dressed when being discharged, the patients should be clearly informed about what would be an appropriate place for further rehabilitation, and a member of the staff should call the patient on the following day of the surgery to safeguard the continuity of care. Patients also requested for equal counselling regardless of the patient’s occupation in health care.
There is no previous, international research on the counselling of patients who have undergone a shoulder surgery in day surgery. Thus, this study produced new information, which can be utilised in the orientation and training sessions of the health care personnel and in specifying written patient instructions.
Key words: counselling, day surgery, shoulder surgery, adult patient, development suggestion