Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Projekti oppimisympäristönä: Esimerkkinä Pirkanmaan ammattiopiston hanketoiminta.

KNUUTTILA, PETRA (2012)

 
Avaa tiedosto
gradu06297.pdf (882.6Kt)
Lataukset: 



KNUUTTILA, PETRA
2012

Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-11-30
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23061
Tiivistelmä
Projektitoiminta oppilaitoksissa on yksi tärkeä keino edistää opetuskulttuurin muutosta perinteisestä toimintakulttuurista kohti monitahoista oppilaitosyhteistyötä. Projekteilla pyritään uudistamaan oppilaitoksia ja vastaamaan yhteiskunnasta nouseviin kehittymisvaatimuksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin oppilaitoksen projektityötä oppimisen näkökulmasta ja selvitettiin, millaista oppimista projektitoiminnassa ilmenee. Huomio kohdistui erityisesti hankkeissa kehitettyjen tuotosten ja toiminnan juurruttamiseen, eli toimenpiteisiin, joilla niitä pyritään saamaan pysyväksi osaksi oppilaitoksen toimintaa. Tutkimus perustui laadulliseen tapaustutkimukselliseen orientaatioon ja tapauksena oli Pirkanmaan ammattiopiston projektitoiminta. Tutkimusaineisto hankittiin teemahaastattelujen avulla. Aineisto koostui viidestä projektityöntekijän haastattelusta ja tutkittuja hankkeita käsittelevästä 36 dokumentista. Tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä lähestyttiin täten projektitoimijan näkökulmasta. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millainen oppimisympäristö projektitoiminnassa muodostuu.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppiminen projekteissa on prosessimaista ja tavoitteellista. Oppimisprosessit tutkituissa projekteissa olivat eripituisia ja -laajuisia. Tuloksena oli erityyppistä oppimista, kuten käsitteellistä ja toiminnallista oppimista, mutta myös niin sanottua ei-oppimista. Hankkeissa ilmenevän oppimisen kannalta merkittäviä olivat projekteissa käytetyt juurruttamistavat, joita ilmeni neljänlaisia: tiedostusta lisääviä, osallistavaa toimintaa aikaansaavia, reunaehtoja määrittäviä ja organisatoriseksi tiedoksi vakiinnuttavia juurruttamistapoja. Juurruttamistavat muodostivat oppimisprosessin eri vaiheet, joiden kautta oppimisen oli mahdollista levitä yksilötasolta ryhmä- ja organisaatiotasolle asti. Projektin tavoitteista riippuen toiset juurruttamistavat olivat tärkeämpiä kuin toiset, eikä kaikkien vaiheiden läpikäyminen välttämättä palvellut tavoitteiden saavuttamista. Tutkimustulosten valossa osallistava toiminta näyttäytyi kuitenkin merkittävimmältä vaiheelta tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tavoitteiden saavuttaminen näytti useimmiten vaativan toiminnallista oppimista, jota osallistava toiminta oli omiaan tuottamaan: osallistumalla projektin tapahtumiin ja koulutuksiin opettajat saivat valmiuksia ja osaamista hyödyntää kehitettyjä asioita työtoiminnassaan.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että projekti oppimisympäristönä on erityislaatuinen. Hankkeissa tähdätään oman oppimisen lisäksi ennen kaikkea muiden oppimiseen. Projektissa oppimista kuvaa tutkittujen hankkeiden perusteella vuorovaikutteisuus ja monien oppilaitostoimijoiden yhteen saattaminen. Suoritetussa tutkimuksessa projektitoimijoilla oli välittäjän rooli, eli he mahdollistivat kohderyhmän keskuudessa tapahtuvaa kehittämistyötä, poistivat esteitä kehitettyjen asioiden hyödyntämisen tieltä ja toivat eri oppilaitostoimijoita ja yhteistyökumppaneita yhteen kehitettävän asian tiimoilta. Avaintoimijoina projektin puitteissa tapahtuvassa oppimisessa opettajien ja projektitoimijoiden lisäksi olivat johdon edustajat. Johdon rooli oli merkittävä erityisesti silloin, kun hankkeessa kehitetyt asiat ja toiminta poikkesivat huomattavasti olemassa olevasta ja niitä oli tarkoitus levittää laaja-alaisesti oppilaitokseen. Johdon tärkeitä toimenpiteitä tällöin olivat uutta asiaa tukevien rutiinien ja toimintaperiaatteiden luominen sekä opettajien ja muun henkilökunnan oppimisprosessin tukeminen.

Projektin tavoitteiden suuntaista oppimista voi tämän tutkimuksen perusteella edistää, mikäli saman sisältöalueen projektien toimijat ja johdon edustajat kokoontuvat säännöllisesti analysoimaan hankkeiden tavoitteita ja toimintaa juurruttamisen näkökulmasta. Lisäksi kokouksissa suunniteltaisiin tavoitteiden kannalta mielekkäitä juurruttamistoimenpiteitä oppilaitoksessa. Ensiarvoisen tärkeää tutkimustulosten valossa on, että projektitoimintaan osallistetaan avaintoimijoita projektin alkumetreiltä lähtien ja ylläpidetään vuorovaikutteinen suhde koko hankkeen toiminta-ajan.

Avainsanat: opetuskulttuuri, oppiminen, projektitoiminta, prosessimaisuus, vuorovaikutteisuus

 

 

 
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [40800]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste