Projekti oppimisympäristönä: Esimerkkinä Pirkanmaan ammattiopiston hanketoiminta.

Abstract

Projektitoiminta oppilaitoksissa on yksi tärkeä keino edistää opetuskulttuurin muutosta perinteisestä toimintakulttuurista kohti monitahoista oppilaitosyhteistyötä. Projekteilla pyritään uudistamaan oppilaitoksia ja vastaamaan yhteiskunnasta nouseviin kehittymisvaatimuksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin oppilaitoksen projektityötä oppimisen näkökulmasta ja selvitettiin, millaista oppimista projektitoiminnassa ilmenee. Huomio kohdistui erityisesti hankkeissa kehitettyjen tuotosten ja toiminnan juurruttamiseen, eli toimenpiteisiin, joilla niitä pyritään saamaan pysyväksi osaksi oppilaitoksen toimintaa. Tutkimus perustui laadulliseen tapaustutkimukselliseen orientaatioon ja tapauksena oli Pirkanmaan ammattiopiston projektitoiminta. Tutkimusaineisto hankittiin teemahaastattelujen avulla. Aineisto koostui viidestä projektityöntekijän haastattelusta ja tutkittuja hankkeita käsittelevästä 36 dokumentista. Tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä lähestyttiin täten projektitoimijan näkökulmasta. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millainen oppimisympäristö projektitoiminnassa muodostuu.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppiminen projekteissa on prosessimaista ja tavoitteellista. Oppimisprosessit tutkituissa projekteissa olivat eripituisia ja -laajuisia. Tuloksena oli erityyppistä oppimista, kuten käsitteellistä ja toiminnallista oppimista, mutta myös niin sanottua ei-oppimista. Hankkeissa ilmenevän oppimisen kannalta merkittäviä olivat projekteissa käytetyt juurruttamistavat, joita ilmeni neljänlaisia: tiedostusta lisääviä, osallistavaa toimintaa aikaansaavia, reunaehtoja määrittäviä ja organisatoriseksi tiedoksi vakiinnuttavia juurruttamistapoja. Juurruttamistavat muodostivat oppimisprosessin eri vaiheet, joiden kautta oppimisen oli mahdollista levitä yksilötasolta ryhmä- ja organisaatiotasolle asti. Projektin tavoitteista riippuen toiset juurruttamistavat olivat tärkeämpiä kuin toiset, eikä kaikkien vaiheiden läpikäyminen välttämättä palvellut tavoitteiden saavuttamista. Tutkimustulosten valossa osallistava toiminta näyttäytyi kuitenkin merkittävimmältä vaiheelta tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tavoitteiden saavuttaminen näytti useimmiten vaativan toiminnallista oppimista, jota osallistava toiminta oli omiaan tuottamaan: osallistumalla projektin tapahtumiin ja koulutuksiin opettajat saivat valmiuksia ja osaamista hyödyntää kehitettyjä asioita työtoiminnassaan.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että projekti oppimisympäristönä on erityislaatuinen. Hankkeissa tähdätään oman oppimisen lisäksi ennen kaikkea muiden oppimiseen. Projektissa oppimista kuvaa tutkittujen hankkeiden perusteella vuorovaikutteisuus ja monien oppilaitostoimijoiden yhteen saattaminen. Suoritetussa tutkimuksessa projektitoimijoilla oli välittäjän rooli, eli he mahdollistivat kohderyhmän keskuudessa tapahtuvaa kehittämistyötä, poistivat esteitä kehitettyjen asioiden hyödyntämisen tieltä ja toivat eri oppilaitostoimijoita ja yhteistyökumppaneita yhteen kehitettävän asian tiimoilta. Avaintoimijoina projektin puitteissa tapahtuvassa oppimisessa opettajien ja projektitoimijoiden lisäksi olivat johdon edustajat. Johdon rooli oli merkittävä erityisesti silloin, kun hankkeessa kehitetyt asiat ja toiminta poikkesivat huomattavasti olemassa olevasta ja niitä oli tarkoitus levittää laaja-alaisesti oppilaitokseen. Johdon tärkeitä toimenpiteitä tällöin olivat uutta asiaa tukevien rutiinien ja toimintaperiaatteiden luominen sekä opettajien ja muun henkilökunnan oppimisprosessin tukeminen.

Projektin tavoitteiden suuntaista oppimista voi tämän tutkimuksen perusteella edistää, mikäli saman sisältöalueen projektien toimijat ja johdon edustajat kokoontuvat säännöllisesti analysoimaan hankkeiden tavoitteita ja toimintaa juurruttamisen näkökulmasta. Lisäksi kokouksissa suunniteltaisiin tavoitteiden kannalta mielekkäitä juurruttamistoimenpiteitä oppilaitoksessa. Ensiarvoisen tärkeää tutkimustulosten valossa on, että projektitoimintaan osallistetaan avaintoimijoita projektin alkumetreiltä lähtien ja ylläpidetään vuorovaikutteinen suhde koko hankkeen toiminta-ajan.

Avainsanat: opetuskulttuuri, oppiminen, projektitoiminta, prosessimaisuus, vuorovaikutteisuus