Ulkomaalaisen työntekijän oleskelulupa
LALU, LAURA (2012)
2012
Julkisoikeus - Public Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-11-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23051
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23051
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani ulkomaalaisten työntekijöiden ja elinkeinonharjoittajien oleskelulupaa. Ulkomaalaisella tarkoitan niin sanottuja kolmansien maiden kansalaisia eli EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia henkilöitä. Tutkielmani on metodiltaan oikeusdogmaattinen. Tutkin aihettani voimassa olevan lainsäädännön kautta.
Tutkielmani keskeinen näkökulma on vuonna 2004 uudistetut ulkomaalaislain arviointi ulkomaalaisten työntekijöiden oleskelulupamenettelyn osalta. Ulkomaalaislain keskeisimpiä tavoitteita oli yksinkertaistaa ja nopeuttaa ulkomaalaisen työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupamenettelyä. Sääntely jäi kuitenkin hajanaiseksi ja monin paikoin aukolliseksi. Lisäksi ympäröivän maailman muuttuminen on asettanut lain soveltamiselle haasteita. Lain uudistamispaineita ovat lisänneet myös EU:n tavoitteet kolmansien maiden kansalaisia koskevan työlupasääntelyn yhdenmukaistamisesta.
Ulkomaalaisen työntekijän oleskelulupamenettely on kaksivaiheinen sisältäen alueellisten työvoimaviranomaisten suorittaman työvoiman saatavuusharkinta. Osapäätös valmistellaan ilman yhtenäisiä tulkintaohjeita ja alueelliset erot esimerkiksi käsittelyajoissa ovat kasvaneet suuriksi. Menettelyyn sisältyy myös hyvän hallinnon periaatteiden vastaisia piirteitä. Maahanmuuttovirasto tekee lopullisen päätöksen arvioituaan ensin työntekijän oleskeluluvan yleiset edellytykset. Päätöksessä on siten kaksi muutoksenhakukelpoista osaa. Valittaa voi hallintolainkäyttölain mukaisesti kuitenkin vasta päätöksestä, jolla asia on lopullisesti ratkaistu. Siten TE-keskuksen osaratkaisusta voi valittaa vasta, kun Maahanmuuttovirasto on antanut asiasta lopullisen päätöksen.
Myönnettyjä ulkomaalaisen työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupia valvotaan sekä ennen luvan myöntämistä, että luvan myöntämisen jälkeen. Valvonnan tarkoituksena on varmistua työehtojen noudattamisesta. Käytännössä työehtojen valvonta on osoittautunut ongelmalliseksi. Osittain syynä on lupamenettelyn rakenne ja osittain viranomaisten resurssien puute. Työehtojen laiminlyönti voidaan salata helposti ja ulkomaalaiset työntekijät ovat usein asemaltaan haavoittuvaisia lähteäkseen ajamaan oikeuksiaan viranomaisteitse.
Asiasanat:Ulkomaalaislaki, Ulkomaalainen työntekijä, työntekijän oleskelulupa
Tutkielmani keskeinen näkökulma on vuonna 2004 uudistetut ulkomaalaislain arviointi ulkomaalaisten työntekijöiden oleskelulupamenettelyn osalta. Ulkomaalaislain keskeisimpiä tavoitteita oli yksinkertaistaa ja nopeuttaa ulkomaalaisen työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupamenettelyä. Sääntely jäi kuitenkin hajanaiseksi ja monin paikoin aukolliseksi. Lisäksi ympäröivän maailman muuttuminen on asettanut lain soveltamiselle haasteita. Lain uudistamispaineita ovat lisänneet myös EU:n tavoitteet kolmansien maiden kansalaisia koskevan työlupasääntelyn yhdenmukaistamisesta.
Ulkomaalaisen työntekijän oleskelulupamenettely on kaksivaiheinen sisältäen alueellisten työvoimaviranomaisten suorittaman työvoiman saatavuusharkinta. Osapäätös valmistellaan ilman yhtenäisiä tulkintaohjeita ja alueelliset erot esimerkiksi käsittelyajoissa ovat kasvaneet suuriksi. Menettelyyn sisältyy myös hyvän hallinnon periaatteiden vastaisia piirteitä. Maahanmuuttovirasto tekee lopullisen päätöksen arvioituaan ensin työntekijän oleskeluluvan yleiset edellytykset. Päätöksessä on siten kaksi muutoksenhakukelpoista osaa. Valittaa voi hallintolainkäyttölain mukaisesti kuitenkin vasta päätöksestä, jolla asia on lopullisesti ratkaistu. Siten TE-keskuksen osaratkaisusta voi valittaa vasta, kun Maahanmuuttovirasto on antanut asiasta lopullisen päätöksen.
Myönnettyjä ulkomaalaisen työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupia valvotaan sekä ennen luvan myöntämistä, että luvan myöntämisen jälkeen. Valvonnan tarkoituksena on varmistua työehtojen noudattamisesta. Käytännössä työehtojen valvonta on osoittautunut ongelmalliseksi. Osittain syynä on lupamenettelyn rakenne ja osittain viranomaisten resurssien puute. Työehtojen laiminlyönti voidaan salata helposti ja ulkomaalaiset työntekijät ovat usein asemaltaan haavoittuvaisia lähteäkseen ajamaan oikeuksiaan viranomaisteitse.
Asiasanat:Ulkomaalaislaki, Ulkomaalainen työntekijä, työntekijän oleskelulupa