Perheen, vertaissuhteiden ja koululiikunnan yhteys luokanopettajaopiskelijoiden liikuntaharrastuneisuuteen.

Abstract

Tutkimus selvitti perheen, vertaissuhteiden ja koululiikunnan yhteyttä luokanopettajaopiskelijoiden liikuntaharrastuneisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen tausta -kappaleessa paneudutaan ensin tar­kemmin sosialisaatioprosessiin yleisellä tasolla, minkä jälkeen käsitellään perhettä, vertaissuhteita, koululiikuntaa ja liikuntaharrastuneisuutta erikseen omissa kappaleissaan.

Tutkimuskohteena olivat luokanopettajaopiskelijat, ja kohdejoukoksi valikoitui Tampereen yli­opiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat. Tutkimus tehtiin kvantitatiivisella eli tilastollisella tutkimusmenetelmällä ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Tutkimuksen luonne oli survey-tutkimus, jossa aineisto kerättiin sähköisen kyse­lylomakkeen avulla. Kyselylomake lähetettiin 125 henkilölle, joista 99 vastasi kyselyyn. Vastaus­prosentiksi muodostui siis 79. Kyselyyn osallistuneista 69 henkilöä oli naisia ja 30 miehiä. Kysely­lomakkeilla saatua aineistoa analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Käytettyjä aineiston kuvailu-, kä­sittely- ja analysointimenetelmiä olivat frekvenssijakaumat, ristiintaulukointi, x2-riippumattomuus­testi, t-testit sekä monimuuttujamenetelmistä pääkomponenttianalyysi ja lineaarinen regressio­analyysi.

Tutkimustuloksien mukaan perheen, vertaissuhteiden ja koululiikunnan väliset konkreettiset yhtey­det luokanopettajaopiskelijoiden liikuntaharrastuneisuuteen eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Kyseiset osatekijät olivat vastaajien mukaan kuitenkin koettu merkittäviksi liikunnallisuuteen vai­kuttaviksi tekijöiksi. Selvästi eniten koettua vaikutusta liikuntaharrastuneisuuteen oli vertaissuh­teilla eli ystävä- ja kaveripiirillä. Toiseksi suurin koettu vaikutus oli ollut sukupuolesta riippumatta isän liikuntaharrastuksella. Seuraavaksi eniten vastaajien liikunnallisuuteen olivat heidän kokemuk­siensa mukaan vaikuttaneet koululiikunta, sisarukset ja äidin liikuntaharrastus. Koulussa järjestetyn liikuntakerhon koettu vaikutus jäi vastausmäärällisesti pieneksi, koska vain noin puolella vastaajista oli mahdollisuus osallistua sellaiseen. Koulun liikuntakerhon suhteellinen vaikuttavuus oli kuiten­kin samaa luokkaa koululiikunnan, sisarusten ja äidin liikuntaharrastuksen kanssa.

Jatkossa perheen, vertaissuhteiden ja koululiikunnan yhteyksiä liikuntaharrastuneisuuteen olisi syytä kartoittaa pitkittäistutkimuksen avulla, koska liikuntaharrastuksen aloittaminen ja lopettami­nen liittyvät vahvasti ihmisen elämänkaaressa esiintyviin positiivisiin ja negatiivisiin tapahtumiin. Pitkittäistutkimus voisi konkreettisemmin osoittaa, mitkä tapahtumat, kuten esimerkiksi työelämään siirtyminen tai perheen perustaminen sekä toisaalta parisuhteen päättyminen tai läheisen ihmisen kuolema, ovat vaikuttamassa liikunnalliseen elämäntapaan ja millä tavalla. Kyseinen tutkimus voi­taisiin tehdä myös toisenlaisille kohdejoukoille, jolloin voitaisiin vaikka vertailla kahden tai use­amman tieteenalan opiskelijoiden liikunnan harrastusmääriä ja niihin vaikuttamassa olleita syitä keskenään.

Avainsanat: sosialisaatio, perhe, ystävyys, koululiikunta, liikuntaharrastus, survey-tutkimus