Deutsch als Tertiärsprache.Der Einfluss anderer Fremdsprachen auf das Deutschlernen in der finnischen gymnasialen Oberstufe

Abstract

Oheisessa tutkielmassa tutkin saksan kielen oppimista tertiäärikielenä. Tertiäärikielellä viitataan ensimmäisen vieraan kielen (L2) jälkeen opittuihin vieraisiin kieliin (L3, Lx). Tertiäärikieliteorian lähtökohtana on, että toista tai sitä seuraavia vieraita kieliä voidaan opettaa eri tavalla kuin ensimmäistä vierasta kieltä. Tertiäärikieltä opittaessa on oppijalla jo valmiiksi tietoutta eri kielten rakenteista, sanastosta ja käytöstä sekä kokemusta vieraan kielen oppimisesta. Tutkimuksessani selvitän, millaisia vaikutuksia aiemmin opituilla kielillä on saksan oppimisessa ja kuinka nämä vaikutukset tulevat saksan oppitunneilla esiin. Oheiseen tutkimukseen osallistui kolme saksan B2-/B3 -ryhmää. Tutkimusmetodina toimivat havainnointi ja oppituntien videointi.

Tutkimukseni teoreettisessa osassa käsittelen tertiäärikieliteorian tärkeimpiä lähtökohtia keskittyen piirteisiin, jotka tekevät tertiäärikielen oppimisen erilaiseksi ensimmäisen ja toisen kielen oppimiseen verrattuna. Lisäksi esittelen tertiäärikielididaktiikan pääpiirteitä ja -periaatteita ja käsittelen sitä, kuinka tertiäärikielen opettamista voidaan käytännössä toteuttaa. Seuraavaksi käsittelen kielten oppimista suomalaisessa koulujärjestelmässä ja saksan kielen asemaa tertiäärikielenä Suomessa.

Tutkimukseni empiirisessä osassa tarkastelen ensin tertiäärikielen oppimista opettajien näkökulmasta, eli sitä, kuinka opettajat ottavat oppilaiden aiemmat kokemukset kielen oppimisesta saksan opetuksessa huomioon. Havainnoinnin perusteella voidaan todeta, että opettajat vertailevat kieliä tuodakseen niiden eroja ja yhtäläisyyksiä esiin ja käyttävät muita kieliä apunaan opettaessaan saksassa opittavaa uutta asiaa, jolle löytyy vastaavuus muista kielistä. Empiirisessä osassa tarkastellaan toiseksi, kuinka tertiäärikielen oppijat itse tekevät huomioita kielten eroavaisuuksista ja yhtäläisyyksistä ja käyttävät aiemmin oppimaansa hyödyksi uutta kieltä opittaessa. Tutkimustuloksista ilmenee, että oppilaat käyttävät muita kieliä useimmin apukeinona kommunikatiivisissa tilanteissa ja pohjana uusille saksassa opittaville asioille. Kolmanneksi tutkimuksessa selvitetään, millaisia negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia aiemmin opituilla kielillä on. Tulosten analysointi osoittaa, että positiiviset siirtovaikutukset näkyvät ennen kaikkea siinä, että oppilaat pystyvät ymmärtämään heille vieraita sanoja muiden kielien avulla, osaavat tehdä päätelmiä ja verrata kieliä keskenään. Muut kielet toimivat myös pohjana uusille kielen ilmiöille. Negatiivinen vaikutus tulee yleisimmin interferenssivirheinä esiin, jolloin muiden kielien rakenteita siirretään saksan kieleen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä englanti että ruotsi vaikuttavat saksan oppimiseen kolmantena vieraana kielenä ja että siirtovaikutusta esiintyy kielen eri osa-alueilla.

Avainsanat: tertiäärikieli, tertiäärikieliteoria, saksa vieraana kielenä -opetus, siirtovaikutus.