Strategiasta tuloksiin. Tulosohjaus valtionhallinnossa

Abstract

Tulosohjausta on valtionhallinnossa uudistettu, kehitetty, terävöitetty ja jälleen uudistettu 1980-luvun lopulta alkaen. Parhaillaan on käynnissä viimeisimmän tulosohjauksen kehittämishankkeen ehdottamien uudistusten toimeenpano. Tuloksellisuuden lähtökohtana on strateginen suunnittelu ja hallinnon sitoutuminen sen läpiviemiseen organisaation eri tasoille. Tulosohjauksen tavoitteena on varmistaa tasapaino vaikuttavuuden ja laadun sekä tehokkuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden että henkilöstötavoitteiden välillä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tulosohjauksen nykytilaa valtionhallinnossa tulosohjattujen virastojen näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksena voidaan nähdä, että tulosohjaus ei vielä ole osa strategista johtamista, vaikka strateginen johtaminen on virastojen mielestä tärkeää. Tärkeimmiksi menestystekijöiksi strategisten tavoitteiden aikaansaamiseksi nousivat ohjauksen yhtenäisyys sekä tavoitteiden konkreettisuus. Vaikka strateginen johtaminen on tulosohjattujen virastojen mielestä toimintaa tukevaa, tulosohjauksen ja strategisen johtamisen välinen yhteys ei vielä ole nykypäivää kaikilla hallinnonaloilla.

Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen tutkimus, jossa on piirteitä myös kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Tutkimus on toteutettu kyselytutkimuksella, joka on suunnattu tulosohjattuihin valtion virastoihin. Kyselyssä oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä.

Mittaaminen koettiin tulosohjattujen virastojen mielestä vaikeaksi ja se saattaakin johtaa tilanteisiin, jossa mittaamista ei nähdä tulosohjauksen välineenä. On mahdollista, että mittaamiseen keskittyvän ohjauksen myötä tulosohjauksessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota vain sellaiseen tekemiseen, jota pystytään mittaamaan. Valtionhallinto on vielä alkutaipaleella mittaamisesta arviointiin ja tämä vaatiikin johtamisen sekä johtamiskulttuurin kehittämistä.

Tulosohjauksen kehittämishanke esittää loppuraportissaan viisi tulosohjaukseen liittyvää muutosta sekä seitsemän sitä tukevaa tukitointa. Jatkotutkimuksena olisikin mielenkiintoista selvittää, kuinka nämä ehdotukset on viety käytäntöön, ovatko ne tehneet valtionhallinnon tulosohjauksesta keveämpää ja strategisempaa ja kuinka tulostavoitteiden asettaminen ja seuranta on muuttunut tulosohjattavien virastojen näkökulmasta.

Asiasanat:tulosohjaus, strateginen johtaminen, tulosjohtaminen, mittamminen, arviointi