Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjaston rooli liiketoiminnan moduulimuotoisen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa
LAINEENOJA, ELINA (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LAINEENOJA, ELINA
2012
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2012-11-14Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) kirjaston roolia kohdeorganisaatiossa annettavassa verkko-opetuksessa. Tavoitteena oli selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat kirjasto- ja tietopalveluiden sekä kirjastohenkilöstön asiantuntijuuden hyödyntämiseen verkko-opetuksen suunnittelu- ja kehitystyössä, erityisesti moduulimuotoisen verkko-opetuskokonaisuuden tai toteutettavan yksittäisen (verkko)kurssin aikana. Tässä tutkielmassa haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
Millaisin opetussuunnitelmallisin tavoittein ja keinoin moduulimuotoista opetusta järjestetään Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) liiketoiminnan toimialan eri kampuksilla, erityisesti Huittisten toimipisteessä?
Millä tavoin SAMKin kirjasto osallistuu moduulimuotoisen opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen liiketoiminnan toimialan eri kampuksilla, erityisesti Huittisten toimipisteessä?
Millä tavoin opettajien ja kirjaston yhteistyö, työnjako ja suunnittelutyö on toteutettu moduulimuotoisen opetuksen kontekstissa?
Mitkä tekijät helpottavat ja vaikeuttavat opettajien ja kirjaston yhteistyötä?
Millä tavoin tämänmuotoista yhteistyötä voidaan kehittää?
Tutkimuksen empiirinen tieto koottiin vuosina 2004 sekä 2009 – 2010 puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastattelun kohderyhmänä olivat verkossa jo useampien vuosien ajan opettaneet aineopettajat (neljä henkilöä) ja liiketoiminnan toimialan kirjastokampuksilla informaatiolukutaidon (tiedonhankinnan) opettamisesta vastaavat informaatikot (neljä henkilöä). Vuonna 2004 tehty teemahaastattelu loi taustaa verkko-opetuksen alkuvaiheisiin SAMKissa sekä ammattikorkeakoulun oman verkko-oppimisympäristön, Virtualian, kehittämiseen. Tämän osuuden huomioiminen tutkimuksessa oli merkityksellistä myös kirjaston ja opetushenkilöstön yhteistyön ajallisen ja sisällöllisen perspektiivin luomiseksi.
Tutkimuksen kohteena erityisesti olleet moduulimuotoinen opetus ja verkko-opetus ovat lisänneet yhteistyötä sekä kirjaston että opettajien välillä. Tutkimus osoitti, että lisääntyneen verkko-opetuksen myötä opettajien tietoisuus ja tarve kirjaston aineistojen, erityisesti sähköisten aineiston, käyttöön on kasvanut jatkuvasti. Moduulimuotoisen opetuksen sekä verkko-opetuksen myötä lisääntynyt yhteistyö opetuksen toteuttamisessa sekä asiantuntijuuden jakamisessa ovat tarjonneet kirjastolle uusia mahdollisuuksia omien palveluiden esilletuomiseen. Työlle asetetut tutkimukselliset tavoitteet toteutuivat vahvistaen aiempia käsityksiä kirjaston roolista opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Haastattelut tukivat sitä seikkaa, että kirjaston oma aktiivisuus ja jatkuva vuoropuhelu opettajien ja muun henkilöstön kanssa on ratkaisevana tekijänä omia palveluita ja yhteistyötapoja markkinoitaessa. Henkilökohtainen kanssakäyminen on palveluiden sekä yhteistyömahdollisuuksien tunnetuksi tekemisen ratkaisevin tekijä.
Asiasanat: ammattikorkeakoulukirjastot, verkko-opetus, tiedonhankinta, informaatiolukutaito, opetussuunnitelmat
Millaisin opetussuunnitelmallisin tavoittein ja keinoin moduulimuotoista opetusta järjestetään Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) liiketoiminnan toimialan eri kampuksilla, erityisesti Huittisten toimipisteessä?
Millä tavoin SAMKin kirjasto osallistuu moduulimuotoisen opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen liiketoiminnan toimialan eri kampuksilla, erityisesti Huittisten toimipisteessä?
Millä tavoin opettajien ja kirjaston yhteistyö, työnjako ja suunnittelutyö on toteutettu moduulimuotoisen opetuksen kontekstissa?
Mitkä tekijät helpottavat ja vaikeuttavat opettajien ja kirjaston yhteistyötä?
Millä tavoin tämänmuotoista yhteistyötä voidaan kehittää?
Tutkimuksen empiirinen tieto koottiin vuosina 2004 sekä 2009 – 2010 puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastattelun kohderyhmänä olivat verkossa jo useampien vuosien ajan opettaneet aineopettajat (neljä henkilöä) ja liiketoiminnan toimialan kirjastokampuksilla informaatiolukutaidon (tiedonhankinnan) opettamisesta vastaavat informaatikot (neljä henkilöä). Vuonna 2004 tehty teemahaastattelu loi taustaa verkko-opetuksen alkuvaiheisiin SAMKissa sekä ammattikorkeakoulun oman verkko-oppimisympäristön, Virtualian, kehittämiseen. Tämän osuuden huomioiminen tutkimuksessa oli merkityksellistä myös kirjaston ja opetushenkilöstön yhteistyön ajallisen ja sisällöllisen perspektiivin luomiseksi.
Tutkimuksen kohteena erityisesti olleet moduulimuotoinen opetus ja verkko-opetus ovat lisänneet yhteistyötä sekä kirjaston että opettajien välillä. Tutkimus osoitti, että lisääntyneen verkko-opetuksen myötä opettajien tietoisuus ja tarve kirjaston aineistojen, erityisesti sähköisten aineiston, käyttöön on kasvanut jatkuvasti. Moduulimuotoisen opetuksen sekä verkko-opetuksen myötä lisääntynyt yhteistyö opetuksen toteuttamisessa sekä asiantuntijuuden jakamisessa ovat tarjonneet kirjastolle uusia mahdollisuuksia omien palveluiden esilletuomiseen. Työlle asetetut tutkimukselliset tavoitteet toteutuivat vahvistaen aiempia käsityksiä kirjaston roolista opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Haastattelut tukivat sitä seikkaa, että kirjaston oma aktiivisuus ja jatkuva vuoropuhelu opettajien ja muun henkilöstön kanssa on ratkaisevana tekijänä omia palveluita ja yhteistyötapoja markkinoitaessa. Henkilökohtainen kanssakäyminen on palveluiden sekä yhteistyömahdollisuuksien tunnetuksi tekemisen ratkaisevin tekijä.
Asiasanat: ammattikorkeakoulukirjastot, verkko-opetus, tiedonhankinta, informaatiolukutaito, opetussuunnitelmat