« Apprendre pour la vie ou pour une épreuve, telle est la question. » Analyse de la compétence langagière en français des futurs bacheliers par un test pilote issu du concept LangPerform.
ILKANKOSKI, KATJA (2012)
2012
Ranskan kieli - French Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23006
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23006
Tiivistelmä
Pro gradu – tutkielmassani tarkastelen ranskan kielen lyhyen oppimäärän ylioppilaskoetta tarkoituksenani selvittää sen vaikutusta lukiolaisten kielellisen kompetenssin kehitykseen. Koska nykyinen ylioppilaskoe ei mittaa suullista kielitaitoa, oletan suullisen kielitaidon ovan lukiolaisten kielellisen kompetenssin heikoin osa-alue. Hypoteesini todentamiseksi olen laatinut LangPerform-konseptin mukaisen kielitaidon kaikkia osa-alueita testaavan elokuvapohjaiseen tietokonesimulaatioon perustuvan kielitaitotestin.
Tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden kielitaidon eri osa-alueiden arviointi osoittaa, että suullinen kielitaito on osa-alueista heikoin luetun ymmärtämisen ja kieliopillisen kompetenssin ollessa kielitaidon vahvimpia osa-alueita. Opiskelijat pitävät myös itse suullista ilmaisua kielitaitonsa heikoimpana osa-alueena. He toivovatkin suulliseen kielitaitoon panostettavan enemmän lukio-opetuksessa. Opiskelijoiden mielestä myös ranskan kielen ylioppilaskokeen tulisi mitata suullista kielitaitoa.
Tutkimus pohjautuu nykyiseen yleiseurooppalaiseen kielitaitokäsitykseen. Ranskan kielen ylioppilaskokeen arvostelu perustuu kansallisiin kriteereihin, jotka eivät ole suoraan vertailukelpoisia eurooppalaisessa kontekstissa laajalti käytettyjen Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikoiden kanssa. Tutkimustulokseni antavatkin viitteitä siitä, että ranskan kielen lyhyen oppimäärän lukio-opinnoille asetetut Eurooppalaisen viitekehyksen mukaiset tavoitteelliset kielitaitotasot eivät korreloi ylioppilaskokeen arvosanojen kanssa.
Lisäksi tutkimustulosteni perusteella näyttäisi siltä, että ylioppilastutkinnossa käytettävä normipohjaiseen arviointiin perustuva arviointitapa asettaa harvinaisten kielten opiskelijat eriarvoiseen asemaan suositumpien kielten opiskelijoiden kanssa. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että ranskan kielen lyhen oppimäärän ylioppilaskokeeseen osallistuvien opiskelijoiden kielelliset biografiat ovat hyvin kirjavia : osa samaan kokeeseen osallistuvista on aloittanut ranskan kielen opinnot alakoulussa, osa lukiossa. Koska ylioppilaskokeen arvosanat jakautuvat Gaussin käyrän mukaan, pidempään kieltä opiskelleet kokelaat vaikuttavat olevan arvioinnin kannalta etulyöntiasemassa.
Asiasanat : yleiseurooppalainen kielitaitokäsitys, suullinen kielitaito, kommunikatiivinen kompetenssi, kielitaidon arviointi, ylioppilaskoe
Tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden kielitaidon eri osa-alueiden arviointi osoittaa, että suullinen kielitaito on osa-alueista heikoin luetun ymmärtämisen ja kieliopillisen kompetenssin ollessa kielitaidon vahvimpia osa-alueita. Opiskelijat pitävät myös itse suullista ilmaisua kielitaitonsa heikoimpana osa-alueena. He toivovatkin suulliseen kielitaitoon panostettavan enemmän lukio-opetuksessa. Opiskelijoiden mielestä myös ranskan kielen ylioppilaskokeen tulisi mitata suullista kielitaitoa.
Tutkimus pohjautuu nykyiseen yleiseurooppalaiseen kielitaitokäsitykseen. Ranskan kielen ylioppilaskokeen arvostelu perustuu kansallisiin kriteereihin, jotka eivät ole suoraan vertailukelpoisia eurooppalaisessa kontekstissa laajalti käytettyjen Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikoiden kanssa. Tutkimustulokseni antavatkin viitteitä siitä, että ranskan kielen lyhyen oppimäärän lukio-opinnoille asetetut Eurooppalaisen viitekehyksen mukaiset tavoitteelliset kielitaitotasot eivät korreloi ylioppilaskokeen arvosanojen kanssa.
Lisäksi tutkimustulosteni perusteella näyttäisi siltä, että ylioppilastutkinnossa käytettävä normipohjaiseen arviointiin perustuva arviointitapa asettaa harvinaisten kielten opiskelijat eriarvoiseen asemaan suositumpien kielten opiskelijoiden kanssa. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että ranskan kielen lyhen oppimäärän ylioppilaskokeeseen osallistuvien opiskelijoiden kielelliset biografiat ovat hyvin kirjavia : osa samaan kokeeseen osallistuvista on aloittanut ranskan kielen opinnot alakoulussa, osa lukiossa. Koska ylioppilaskokeen arvosanat jakautuvat Gaussin käyrän mukaan, pidempään kieltä opiskelleet kokelaat vaikuttavat olevan arvioinnin kannalta etulyöntiasemassa.
Asiasanat : yleiseurooppalainen kielitaitokäsitys, suullinen kielitaito, kommunikatiivinen kompetenssi, kielitaidon arviointi, ylioppilaskoe