Andrew Crosse ja elämän sähkövirta. Tiedeyhteisö varhaisessa viktoriaanisessa Englannissa yhden erikoisen elämän näkökulmasta.

Abstract

Herrasmiestieteilijä Andrew Crosse nousi koko kansan tietoisuuteen Englannissa vuonna 1837, kun lehdistö raportoi hänen luoneen eläviä hyönteisiä epäorgaanisesta kivestä sähkövirran avulla. Uutinen herätti maassa valtavan kohun ja vaikeita kysymyksiä elämän synnystä, sähkön mahdollisuuksista ja tieteen sopivista rajoista. Crossen kokeet asettavat herkullisen taustan Englannin tieteellisen kulttuurin analyysille viktoriaanisen ajan alussa. Tähänastiset Crossea koskettavat historiatutkimukset ovatkin lähinnä analysoineet kokeita ja niiden ympärillä vellonutta polemiikkia. Andrew Crossen pitkästä elämästä on kuitenkin säilynyt tietoja myös hyönteisdebatin aikaraamien ulkopuolelta. Tämä elämäntarina on kokonaisuudessaan tutkimuksellisesti kiinnostava, sillä se peilaa hyvin havainnollisesti tieteellisen yhteisön tärkeää kehityskautta varhaisella viktoriaanisella ajalla.

Suurin osa tutkimusaineistostani koostuu henkilökohtaisista teksteistä: läheisten kirjoittamista elämäkerroista, päiväkirjamerkinnöistä, julkaisemattomasta runoudesta tai kirjeenvaihdosta. Tämä pätee niin Andrew Crossen elämän tarkastelussa kuin maan tiedeyhteisön analyysissä. Ensisijainen syy tähän on, että tutkimukseni kohteena olevien inhimillisten tekijöiden ja suhdeverkostojen merkitys avautuu tällaisista lähteistä tarkoituksenmukaisimmin.

Tässä tutkimuksessa kerron siis lyhyesti Andrew Crossen elämäntarinan, jonka linssin läpi analysoin tuohon aikaan muotoutumassa ollutta englantilaista tiedeyhteisöä. Tutkimuksen olennainen kysymys on kaksikärkinen. Toisaalta selvitän Andrew Crossen elämänkulkua ja paikannan sen tärkeitä tapahtumia ja piirteitä, toisaalta tämän kautta suurennuslasini alla on koko varhaisen viktoriaanisen ajan muotoutuva tiedeyhteisö ja sille ominaiset tunnusmerkit.

Viktoriaanisen ajan alussa Englantiin alkoi rakentua muusta yhteiskunnasta erillinen tiedeyhteisö, joka vakiintui vuosisadan puoliväliin mennessä jo hyvin yhtenäiseksi ryhmäksi. Tämä tutkimus osoittaa, että tässä kehityksessä tieteilijöiden sosiaalisilla verkostoilla ja muilla inhimillisillä tekijöillä oli ratkaisevan tärkeä merkitys. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että näillä tekijöillä oli puhtaasti tieteellisten ansioiden ohella olennainen vaikutus aikansa tieteilijöiden uskottavuuteen, tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen rooliin.

Asiasanat:Historia, Andrew Crosse, Acarus, tiede, sähkö, tiedeyhteisö