Postcolonial Counter-discourse in The Life and Times of Frederick Douglass
IISALO, SANELMA (2012)
IISALO, SANELMA
2012
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-10-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22983
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22983
Tiivistelmä
Tutkimuksessa paneudutaan afrikkalais-amerikkalaisen kirjallisuuden alan teokseen The Life and Times of Frederick Douglass (1892), joka on Frederick Douglassin omaelämäkerrallinen kertomus orjuudesta sekä taistelusta orjuutta ja mustien syrjintää vastaan. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida, miten valkoisten amerikkalaisten mielivaltaisen vallankäytön paljastaminen ja kuvaaminen orjuuden aikakautena näyttäytyy jälkikoloniaalisena vastakertomuksena valkoisen ylivoiman sekä mustien orjien alistamisen vastustamisessa.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytetään sekä jälkikoloniaalista että afrikkalais-amerikkalaista kirjallisuudentutkimusta. Tutkimuksessa pyritään tuomaan esiin yhteys näiden teoriasuuntausten välillä, jolloin afrikkalais-amerikkalainen näkökulma yhdistetään jälkikoloniaalisisiin näkökulmiin. Teoriaosuuden keskeisenä tavoitteena on osoittaa, että Yhdysvaltain mustien orjien yhteiskunnallinen asema muistutti sitä sorrettujen kansojen asemaa, joka vallitsi eurooppalaisten imperiumien valloittamilla alueilla. Tällöin myös afrikkalais-amerikkalaisesta kirjallisuudesta voidaan löytää teemoja, joita jälkikoloniaalinen kirjallisuus yleisesti käsittelee.
Tutkimuksen analyysiosio nostaa esille sen kuinka Douglass erityisesti kuvaa orjien jokapäiväisiä kokemuksia orjuudessa, erityisesti orjien epäinhimillistä kohtelua sekä heihin kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa. Douglass korostaa myös orjien moninaisia vastustamisen muotoja, joihin kuuluvat sekä yksilöllinen että poliittinen vastustaminen. Näitä teemoja analysoidaan tutkimuksessa vastakertomuksen keinoina, joiden tarkoituksena on vastustaa ja kyseenalaistaa valkoista ideologiaa, jonka mukaan mustien alistaminen orjuuteen oli oikeutettua ennen Yhdysvaltain sisällissotaa 1860-luvulla.
Avainsanat: Frederick Douglass, orjuus, jälkikoloniaalinen vastakertomus, orjanarratiivi.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytetään sekä jälkikoloniaalista että afrikkalais-amerikkalaista kirjallisuudentutkimusta. Tutkimuksessa pyritään tuomaan esiin yhteys näiden teoriasuuntausten välillä, jolloin afrikkalais-amerikkalainen näkökulma yhdistetään jälkikoloniaalisisiin näkökulmiin. Teoriaosuuden keskeisenä tavoitteena on osoittaa, että Yhdysvaltain mustien orjien yhteiskunnallinen asema muistutti sitä sorrettujen kansojen asemaa, joka vallitsi eurooppalaisten imperiumien valloittamilla alueilla. Tällöin myös afrikkalais-amerikkalaisesta kirjallisuudesta voidaan löytää teemoja, joita jälkikoloniaalinen kirjallisuus yleisesti käsittelee.
Tutkimuksen analyysiosio nostaa esille sen kuinka Douglass erityisesti kuvaa orjien jokapäiväisiä kokemuksia orjuudessa, erityisesti orjien epäinhimillistä kohtelua sekä heihin kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa. Douglass korostaa myös orjien moninaisia vastustamisen muotoja, joihin kuuluvat sekä yksilöllinen että poliittinen vastustaminen. Näitä teemoja analysoidaan tutkimuksessa vastakertomuksen keinoina, joiden tarkoituksena on vastustaa ja kyseenalaistaa valkoista ideologiaa, jonka mukaan mustien alistaminen orjuuteen oli oikeutettua ennen Yhdysvaltain sisällissotaa 1860-luvulla.
Avainsanat: Frederick Douglass, orjuus, jälkikoloniaalinen vastakertomus, orjanarratiivi.