Multippeliskleroosia sairastavien henkilöiden verbaalisen muistin toiminta
KOHVAKKA, SOILE (2012)
2012
Logopedia - Logopedics
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-10-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22976
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22976
Tiivistelmä
Multippeliskleroosi (MS-tauti) on nuorten aikuisten yleisin vakava neurologinen sairaus. Pääasiassa se vaikeuttaa fyysistä toimintaa, mutta noin puolella MS-tautia sairastavista henkilöistä esiintyy myös lieviä kognitiivisia muutoksia. Tutkimuksissa on raportoitu esimerkiksi lieviä kielellisen muistin ongelmia, jotka voivat aiheuttaa sananlöytämisvaikeutta.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan tehtävän vaikutusta 14:n relapsoivaa-remittoivaa multippeliskleroosia sairastavan 34–59-vuotiaan henkilön verbaalisen muistin toimintaan. Tehtävinä käytettiin nimentätestejä ja toistokerrontaa, ja tehtävien vaikutusta tarkastellaan substantiivien ja verbien mieleen palauttamisen kautta. Tulosten perusteella tehdään johtopäätöksiä semanttisen muistin ja työmuistin toiminnasta.
Nimentätestien ja toistokerrontatehtävän tulokset eivät korreloineet keskenään. Tehtävät siis mittasivat eri asioita eli muistin eri toimintoja. Nimeämistestien tuloksista ilmeni, että tutkittavien semanttinen muisti toimi varsin hyvin, vaikka he tekivät molemmissa nimentätesteissä eniten semanttisia virheitä; he käyttivät tarkan kohdesanan sijasta pääosin monisanaisia piirrekuvauksia. Tuloksista ilmeni myös, ettei substantiivien mieleen palauttamisella ollut yhteyttä verbien mieleen palauttamiseen. Toisin sanoen suoriutuminen vaihteli mieleen palautettavan sanan sanaluokan mukaisesti. Myös työmuistin toiminta toistokerrontatehtävässä oli erilaista eri sanaluokkiin kuuluvien sanojen mieleen palauttamisessa. Verbien tarkka mieleen palauttaminen näyttäytyi haasteellisempana kuin substantiivien mieleen palauttaminen, sillä tutkittavien tarinoissa esiintyi yleensä enemmän alkuperäistä tarinaa vastaavia substantiiveja kuin verbirakenteita. Alkuperäisestä tarinasta poikkeavat substantiivit olivat yleensä asiavirheitä, kun taas poikkeavat verbirakenteet olivat semanttisesti hyvin lähellä alkuperäisessä tarinassa esiintynyttä verbiä.
Tässä tutkimuksessa havaittiin, että käytetyillä menetelmillä voidaan karkeasti arvioida tehtävän vaikutusta MS-tautia sairastavien henkilöiden verbaalisen muistin toimintoihin. Verbaalisen mieleen palauttamisen toimintaa tulee kuitenkin aina tarkastella laaja-alaisesti, sillä yksittäisillä tehtävillä ei voida saada kattavaa käsitystä mahdollisista sanojen mieleen palauttamisen ongelmista. Kognitiiviset ongelmat jäävät kliinisessä työssä edelleen alidiagnosoiduiksi, eikä niiden merkitystä henkilön kokonaistilanteen kannalta tiedosteta vielä riittävästi. Logopedista tutkimusta tulisi jatkossa toteuttaa myös yhteistyössä neuropsykologien kanssa, jotta MS-taudin aiheuttamista kielellis-kognitiivisista oireista saataisiin kattavampi kuva.
Asiasanat:MS-tauti, verbaalinen muisti, sananlöytämisvaikeus, työmuisti, semanttinen muisti
Tässä tutkielmassa tarkastellaan tehtävän vaikutusta 14:n relapsoivaa-remittoivaa multippeliskleroosia sairastavan 34–59-vuotiaan henkilön verbaalisen muistin toimintaan. Tehtävinä käytettiin nimentätestejä ja toistokerrontaa, ja tehtävien vaikutusta tarkastellaan substantiivien ja verbien mieleen palauttamisen kautta. Tulosten perusteella tehdään johtopäätöksiä semanttisen muistin ja työmuistin toiminnasta.
Nimentätestien ja toistokerrontatehtävän tulokset eivät korreloineet keskenään. Tehtävät siis mittasivat eri asioita eli muistin eri toimintoja. Nimeämistestien tuloksista ilmeni, että tutkittavien semanttinen muisti toimi varsin hyvin, vaikka he tekivät molemmissa nimentätesteissä eniten semanttisia virheitä; he käyttivät tarkan kohdesanan sijasta pääosin monisanaisia piirrekuvauksia. Tuloksista ilmeni myös, ettei substantiivien mieleen palauttamisella ollut yhteyttä verbien mieleen palauttamiseen. Toisin sanoen suoriutuminen vaihteli mieleen palautettavan sanan sanaluokan mukaisesti. Myös työmuistin toiminta toistokerrontatehtävässä oli erilaista eri sanaluokkiin kuuluvien sanojen mieleen palauttamisessa. Verbien tarkka mieleen palauttaminen näyttäytyi haasteellisempana kuin substantiivien mieleen palauttaminen, sillä tutkittavien tarinoissa esiintyi yleensä enemmän alkuperäistä tarinaa vastaavia substantiiveja kuin verbirakenteita. Alkuperäisestä tarinasta poikkeavat substantiivit olivat yleensä asiavirheitä, kun taas poikkeavat verbirakenteet olivat semanttisesti hyvin lähellä alkuperäisessä tarinassa esiintynyttä verbiä.
Tässä tutkimuksessa havaittiin, että käytetyillä menetelmillä voidaan karkeasti arvioida tehtävän vaikutusta MS-tautia sairastavien henkilöiden verbaalisen muistin toimintoihin. Verbaalisen mieleen palauttamisen toimintaa tulee kuitenkin aina tarkastella laaja-alaisesti, sillä yksittäisillä tehtävillä ei voida saada kattavaa käsitystä mahdollisista sanojen mieleen palauttamisen ongelmista. Kognitiiviset ongelmat jäävät kliinisessä työssä edelleen alidiagnosoiduiksi, eikä niiden merkitystä henkilön kokonaistilanteen kannalta tiedosteta vielä riittävästi. Logopedista tutkimusta tulisi jatkossa toteuttaa myös yhteistyössä neuropsykologien kanssa, jotta MS-taudin aiheuttamista kielellis-kognitiivisista oireista saataisiin kattavampi kuva.
Asiasanat:MS-tauti, verbaalinen muisti, sananlöytämisvaikeus, työmuisti, semanttinen muisti