Kymppiluokkalaisten koulutuksellinen minäkuva ja sen kehitys lisävuoden aikana

Abstract

Tutkielmani käsittelee keravalaisen lisäopetuksen ryhmän opiskelukokemuksia kymppiluokan aikana. Keskityn koulutukselliseen minäkuvaan opiskelukokemuksien määrittäjänä ja merkityksiin, joita tutkimukseni osallistujat antavat kymppiluokalle ja opiskelulleen. Lisäksi tarkastelen koulutuksellisen minäkuvan ja merkitysten muutoksia lisävuoden aikana. Teoreettisena pohjanani käytän elämänkulun tarjoamia näkökulmia, Erik H. Eriksonin teoriaa nuoruusiän kehitystehtävistä ja Serge Moscovicin esittämää sosiaalisten representaatioiden teoriaa.

Tutkimusaineistonani on kymppiluokkalaisten kaksi kertaa lukuvuoden aikana laatima aine ja täyttämä puolistrukturoitu kyselylomake. Aine on laadittu eläytymismenetelmän avulla ja kyselylomakkeen monet kysymykset on johdettu suoraan lisäopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman tavoitteiden ja toimintaohjeiden pohjalta. Tulkitsen aineistoani laadullisen ja kvantitatiivisen menettelytavan avulla. Analyysissani jaottelen opiskelijat koulutukselliseen minäkuvaan liittyviin myönteiseltä suhtautumiseltaan vaihteleviin oppilasryhmiin. Näiden pohjalta analysoin eläytymismenetelmäaineistoa ja laadin oppilasryhmien negatiiviset ja positiiviset tyyppikertomukset. Kertomukset ovat eräänlaisia yhteenvetoja, jotka valaisevat onnistuneen ja epäonnistuneen lisävuoden eroa. Oppilasryhmät toimivat tärkeimpänä selittävänä muuttujanani palatessani kyselyaineiston tulkintaan.

Tulosteni pohjalta tulkitsin oppilasryhmien myönteisen suhtautumisen vastauksia suuntaavaksi tekijäksi erityisesti uraan ja opiskeluun liittyvissä teemoissa. Myönteisemmin opintoihinsa suhtautuvat arvioivat kymppiluokan merkityksen muita oppilasryhmiä suuremmaksi. Toisena keskeisenä tuloksenani havaitsin tutkimieni nuorten itserepresentaatioiden muuttuneen myönteisemmiksi kymppiluokan aikana. Keväällä aineistosta hahmottui syksyä suurempi tulevaisuuteen sitoutuminen ja kypsemmät opiskelu- ja päätöksentekotaidot. Monelle kymppiluokka oli näyttäytynyt elämän suuntaajana. Tulkintani mukaan osallistujat mielsivät onnistuneensa toisen asteen koulutukseen kiinnittymisen kehitystehtävässään, mikä johti aiempaa myönteisempiin minän määritelmiin. Muut havaitsemani sosiaaliset representaatiot olivat suhteellisen muuttumattomia tutkimuskertojen välillä. Kymppiluokan merkitys oli koko lukuvuoden representoitu arvosanojen korottamisen kautta. Kymppiluokka nähtiin uutena mahdollisuutena ja tärkeänä aikana tulevaisuuden vaihtoehtojen kartoittamiseksi. Kehykset lisävuoden aikaiselle onnistumiselle tarjosivat uudet opettajat, opinto-ohjaus ja yläkoulusta erillinen opiskeluympäristö.

Tulokseni painottavat lisäopetuksen arvokkuutta muiden peruskoulun ja toiseen asteen koulutuksen nivelvaiheen lisävaihtoehtojen rinnalla. Lisäopetus voidaan tulosteni pohjalta nähdä mahdollisen syrjäytymiskehityksen katkaisijana ja erityisen merkittävä sen tehtävä on toisen asteen koulutukseen ja näin ollen koko yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta.

Avainsanat: lisäopetus, kymppiluokka, nivelvaihe, syrjäytyminen, elämänkulku, minäkuva, kehitystehtävä, sosiaaliset representaatiot