Kolme tapaa puhua hoivayrittäjyydestä - diskurssianalyyttinen tutkielma hoivayrittäjänaisten haastattelupuheesta
KIVENMÄKI, RIINA (2012)
KIVENMÄKI, RIINA
2012
Sosiologia, Pori - Sociology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-10-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22970
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22970
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa lähestytään hoivayrittäjyyttä osana yhteiskunnallista yrittäjyystutkimusta. Tarkastelen tutkimuksessani sitä, minkälaiseksi hoivayrittäjän ideologinen tila rakentuu haastateltujen naisten puheessa. Aineisto koostuu viiden työnantajayrittäjän haastattelusta, joiden analysoimisessa on sovellettu diskurssianalyysiä. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata yrittäjyyden rakentumista hoivayrittäjänaisten kertomana. Tutkimusorientaatio on sosiologinen ja sen lähtökohdat ovat sosiaalisessa konstruktionismissa ja yrittäjyyden sosiaalisessa rakentumisessa.
Aineistolähtöisen analyysin tuloksena hoivayrittäjien haastattelupuheessa konstruoituu kolmenlaista tapaa puhua yrittäjyydestä: Itseilmaisun repertuaarissa yrittäjälle rakentuu autenttinen rooli, jossa korostuvat vapaus toteuttaa ja ilmaista itseään. Yrittäjyys on tässä puhetavassa yksilöllinen elämäntapa, johon antaudutaan hyvin ainutlaatuisesti ja sitoudutaan hyvin kokonaisvaltaisesti. Yrittäjyys konstruoituu tässä puhetavassa vastakkaisena palkkatyölle. Ammatillisessa repertuaarissa korostuvat hoivatyön perinteet ja arvomaailma. Ominaista tälle puhetavalle on ammatillisen toiminnan, tunteiden ja arvojen yhteen kietoutuminen. Ammatillinen repertuaari tuottaa yrittäjyyttä hyvin äidillisenä ja pehmeänä, ja siinä mielessä vastakkaisena perinteiselle maskuliiniselle yrittäjälle. Liiketaloudellisessa repertuaarissa yrittäjyys näyttäytyy järkeviin valintoihin pyrkivänä toimintana, jossa yrittäjä sopeutuu ulkoisiin vaatimuksiin parhaalla mahdollisella tavalla. Tälle puhetavalle tunnusomaista on sen ehdottomuus. Liiketoiminnallinen repertuaari legitimoi hoivayrittäjän ns. oikeaksi yrittäjäksi ja emansipoi samalla hoivayrittäjät uudenlaiseen naiskansalaisuuden alueelle.
Haastattelupuheessa konstruoituneiden repertuaarien myötä yrittäjyys näyttäytyy hoiva-alan kontekstissa varsin moniulotteiselta. Yrittäjyys on kuitenkin hyvin yksilöllinen kokemus ja siihen liitetyt merkitykset vaihtelevat. Hoivayrittäjyys sisältää yhtä aikaa ja vuorotellen itsensä kehittämistä, ammatillista vahvistumista sekä liiketoiminnallisten näkemyksen kehittymistä. Haastatellut hoivayrittäjänaiset haluavat toimia itsellisenä ja omista lähtökohdistaan käsin ja siten ylläpitää työn teon mielekkyyttä.
Avainsanat: yrittäjyys, naisyrittäjyys, hoiva, hoivayrittäjyys, diskurssianalyysi
Aineistolähtöisen analyysin tuloksena hoivayrittäjien haastattelupuheessa konstruoituu kolmenlaista tapaa puhua yrittäjyydestä: Itseilmaisun repertuaarissa yrittäjälle rakentuu autenttinen rooli, jossa korostuvat vapaus toteuttaa ja ilmaista itseään. Yrittäjyys on tässä puhetavassa yksilöllinen elämäntapa, johon antaudutaan hyvin ainutlaatuisesti ja sitoudutaan hyvin kokonaisvaltaisesti. Yrittäjyys konstruoituu tässä puhetavassa vastakkaisena palkkatyölle. Ammatillisessa repertuaarissa korostuvat hoivatyön perinteet ja arvomaailma. Ominaista tälle puhetavalle on ammatillisen toiminnan, tunteiden ja arvojen yhteen kietoutuminen. Ammatillinen repertuaari tuottaa yrittäjyyttä hyvin äidillisenä ja pehmeänä, ja siinä mielessä vastakkaisena perinteiselle maskuliiniselle yrittäjälle. Liiketaloudellisessa repertuaarissa yrittäjyys näyttäytyy järkeviin valintoihin pyrkivänä toimintana, jossa yrittäjä sopeutuu ulkoisiin vaatimuksiin parhaalla mahdollisella tavalla. Tälle puhetavalle tunnusomaista on sen ehdottomuus. Liiketoiminnallinen repertuaari legitimoi hoivayrittäjän ns. oikeaksi yrittäjäksi ja emansipoi samalla hoivayrittäjät uudenlaiseen naiskansalaisuuden alueelle.
Haastattelupuheessa konstruoituneiden repertuaarien myötä yrittäjyys näyttäytyy hoiva-alan kontekstissa varsin moniulotteiselta. Yrittäjyys on kuitenkin hyvin yksilöllinen kokemus ja siihen liitetyt merkitykset vaihtelevat. Hoivayrittäjyys sisältää yhtä aikaa ja vuorotellen itsensä kehittämistä, ammatillista vahvistumista sekä liiketoiminnallisten näkemyksen kehittymistä. Haastatellut hoivayrittäjänaiset haluavat toimia itsellisenä ja omista lähtökohdistaan käsin ja siten ylläpitää työn teon mielekkyyttä.
Avainsanat: yrittäjyys, naisyrittäjyys, hoiva, hoivayrittäjyys, diskurssianalyysi