Ennustavatko keskoslasten kielelliset taidot kahden vuoden korjatussa iässä heidän kerrontataitojaan 5-6 vuoden iässä?

Abstract

Useiden tutkimusten mukaan ennenaikaisina syntyneillä lapsilla eli keskosilla esiintyy enemmän kielellisiä vaikeuksia kuin täysiaikaisilla ikätovereilla. Ongelmia voi ilmetä monilla eri kielen osa-alueilla, kuten puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa, morfologisessa ja leksikaalisessa kehityksessä sekä luki- ja kirjoitusvalmiuksissa. Kielelliset pulmat saattavat tulla esille jo varhaiskehityksessä, ja niillä voi tunnetusti olla kauaskantoiset vaikutukset.

Tähän tutkimukseen osallistui 17 hyvin tai erittäin ennenaikaisena syntynyttä lasta. Tavoitteena oli selvittää, ennustavatko näiden lasten kahden vuoden korjatussa iässä arvioitu sanaston määrä ja laatu sekä ilmaisujen keskipituus kerronnan tuottamisen taitoja 5−6 vuoden iässä, ja ennustavatko kahden vuoden korjatussa iässä arvioidut puheen ymmärtämisen taidot kerronnan ymmärtämisen taitoja 5−6 vuoden iässä. Sanaston määrää ja ilmaisujen keskipituutta havainnoitiin sekä vanhempien täyttämän MCDI-lomakkeen että videoidusta leikkitilanteesta nauhoitetun aineiston avulla. Sanaston laatua arvioitiin vain leikkitilanteista. Lisäksi tutkittavien varhaisia puheen ymmärtämisen taitoja arvioitiin Reynell Developmental Language Scales III -testillä. Esikouluiässä suoritetussa tutkimuksessa havainnoitiin lapsen kykyä muodostaa itsenäisesti tarina tekstittömästä Frog – where are you? -kuvakirjasta. Lasten tuottamat tarinat pisteytettiin sisältöyksikköanalyysin avulla, jotta niitä oli mahdollista tarkastella myös määrällisesti. Lisäksi lapselle esitettiin tarinan sisältöön liittyviä kysymyksiä, joilla kartoitettiin lapsen kykyä ymmärtää kertomukseen sisältyvää eksplisiittistä ja implisiittistä tietoa.

Leikkitilanteista nauhoitetun aineiston perusteella varhaisen tuottavan sanaston koko ja laatu näyttäisivät ennustavan myöhempiä tarinan tuottamisen taitoja. Sanaston laadullisia piirteitä tarkasteltaessa ilmeni, että substantiivien, pronominien ja partikkelien määrä varhaisessa tuottavassa sanastossa ennusti merkitsevästi myöhempiä kerronnan tuottamisen taitoja, ja adverbienkin ennustearvo oli suuntaa antava. Kun sanoja tarkasteltiin sisältösanojen ja kieliopillisten funktiosanojen näkökulmasta, oli näillä molemmilla merkitsevä yhteys kerronnan tuottamisen taitoihin. Sen sijaan videoilta arvioitu verbien ja adjektiivien määrä, vanhempien arvioima keskoslasten sanaston koko sekä nauhoitteista ja MCDI:stä laskettu ilmaisujen keskipituus eivät ennustaneet myöhempiä kerronnan rakentamisen taitoja. Varhaiset ymmärtämisen taidot ennustivat myöhempiä kerronnan ymmärtämisen taitoja suuntaa antavasti.

Suhteellisen pienestä aineistosta johtuen tutkimukseni tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia. Tämä tutkimus antaa kuitenkin jo uutta ja arvokasta tietoa varhaisten kielellisten taitojen jatkuvuudesta ja kuvailee hyvin ja erittäin ennenaikaisten lasten kielellisten taitojen tasoa kahden vuoden sekä 5−6 vuoden iässä. Edelleen olisi kuitenkin tarpeen toistaa tutkimus laajemmalla aineistolla ja ottaa tarkasteluun myös täysiaikaisina syntyneitä verrokkilapsia.

Asiasanat: ennenaikaisuus, keskosuus, tuottavan sanaston määrä, tuottavan sanaston laatu,ilmaisujen keskipituus, puheen ymmärtäminen, kerrontataidot