Tavoitteena hyvä luottamusmies. Esimerkkinä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton luottamusmieskoulutus
PIRHONEN, TUIKKU (2012)
2012
Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-10-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22946
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22946
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten luottamusmieskoulutuksen tavoitteet toteutuvat suuren ammattijärjestön koulutuksessa. Tavoitteena oli tutkia, millaisia intressejä ja näkökulmia luottamusmieskoulutukseen liittyy sekä arvioida kyseisen koulutuksen tarkoituksenmukaisuutta. Tutkimuksen kohteena oli Suomen suurin ammattiliitto Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin haastattelemalla kevättalvella 2012 järjestetyn kurssin osanottajia ja kouluttajaa, osallistuvan havainnoinnin avulla, analysoimalla koulutusta ohjaavia asiakirjoja sekä haastattelemalla järjestön koulutusasiantuntijoita. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönerittelyn ja teemoittelun avulla. Eri ryhmien osalta saatuja tuloksia verrattiin keskenään muun muassa ristiintaulukoimalla.
Tutkimuksessa todettiin, että tavoitteet perustuivat kunkin osapuolen käsityksiin luottamusmiestoiminnan luonteesta ja sisällöstä. Tulosten perusteella koulutuksen osapuolet odottivat luottamusmieskoulutukselta suurelta osin samansuuntaisia vaikutuksia, mutta tavoitteiden painotukset vaihtelivat ryhmittäin. Tavoitteet olivat jaettavissa toimintaympäristön hahmottamisen, luottamusmiehen roolin, sosiaalisen ulottuvuuden ja asenteiden kategorioihin. Osaltaan tavoitteiden eroja selittivät osapuolten eri tarkkuuksilla piirtyneet käsitykset luottamusmiehen toimintaympäristöstä.
Kaikilla osapuolilla koulutuksen tavoitteet olivat melko väljiä. Luottamusmiehet odottivat koulutukselta luottamusmiestehtävään läheisesti liittyvää asiatietoa sekä mahdollisuutta yhteistyöhön muiden luottamusmiesten kanssa. Luottamusmies- ja koulutuskokemus lisäsivät koulutuksen sosiaalisiin seikkoihin liittyviä odotuksia. Koulutuksen järjestäjän tavoitteet vaikuttivat osin epäyhtenäisesti määritellyiltä, ja niiden toteutumista oli vaikea arvioida yksiselitteisesti. Järjestäjän tavoitteissa painottui erityisesti toimintaympäristön tunteminen.
Tulosten perusteella muodostettiin teoreettinen malli, jossa luottamusmieskoulutuksen tavoitteet jakautuivat tutkimuksen tuloksia vastaavasti aktiivisen kansalaisuuden kompetensseihin, tehtäväsidonnaisiin kompetensseihin ja liittoidentiteettiin liittyviin tavoitteisiin. Liittoidentiteettiin eli ryhmäjäsenyyteen liittyviä tavoitteita oli lähinnä koulutuksen järjestäjällä, kun taas osallistujien tavoitteet liittyivät selkeimmin tehtäväsidonnaisiin kompetensseihin. Aktiivisen kansalaisuuden kompetensseja pidettiin tärkeinä, mutta käytännössä niitä ei tietoisesti tuettu koulutuksessa. Koulutukseen oltiin yleisesti tyytyväisiä, mutta kehittämiskohteiksi osoittautuivat tavoitteiden kirkastaminen, toimintaympäristön hahmottuminen sekä kurssisisällöistä tiedottaminen.
Asiasanat:ammattijärjestö, koulutus, luottamusmies, vapaa sivistystyö
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin haastattelemalla kevättalvella 2012 järjestetyn kurssin osanottajia ja kouluttajaa, osallistuvan havainnoinnin avulla, analysoimalla koulutusta ohjaavia asiakirjoja sekä haastattelemalla järjestön koulutusasiantuntijoita. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönerittelyn ja teemoittelun avulla. Eri ryhmien osalta saatuja tuloksia verrattiin keskenään muun muassa ristiintaulukoimalla.
Tutkimuksessa todettiin, että tavoitteet perustuivat kunkin osapuolen käsityksiin luottamusmiestoiminnan luonteesta ja sisällöstä. Tulosten perusteella koulutuksen osapuolet odottivat luottamusmieskoulutukselta suurelta osin samansuuntaisia vaikutuksia, mutta tavoitteiden painotukset vaihtelivat ryhmittäin. Tavoitteet olivat jaettavissa toimintaympäristön hahmottamisen, luottamusmiehen roolin, sosiaalisen ulottuvuuden ja asenteiden kategorioihin. Osaltaan tavoitteiden eroja selittivät osapuolten eri tarkkuuksilla piirtyneet käsitykset luottamusmiehen toimintaympäristöstä.
Kaikilla osapuolilla koulutuksen tavoitteet olivat melko väljiä. Luottamusmiehet odottivat koulutukselta luottamusmiestehtävään läheisesti liittyvää asiatietoa sekä mahdollisuutta yhteistyöhön muiden luottamusmiesten kanssa. Luottamusmies- ja koulutuskokemus lisäsivät koulutuksen sosiaalisiin seikkoihin liittyviä odotuksia. Koulutuksen järjestäjän tavoitteet vaikuttivat osin epäyhtenäisesti määritellyiltä, ja niiden toteutumista oli vaikea arvioida yksiselitteisesti. Järjestäjän tavoitteissa painottui erityisesti toimintaympäristön tunteminen.
Tulosten perusteella muodostettiin teoreettinen malli, jossa luottamusmieskoulutuksen tavoitteet jakautuivat tutkimuksen tuloksia vastaavasti aktiivisen kansalaisuuden kompetensseihin, tehtäväsidonnaisiin kompetensseihin ja liittoidentiteettiin liittyviin tavoitteisiin. Liittoidentiteettiin eli ryhmäjäsenyyteen liittyviä tavoitteita oli lähinnä koulutuksen järjestäjällä, kun taas osallistujien tavoitteet liittyivät selkeimmin tehtäväsidonnaisiin kompetensseihin. Aktiivisen kansalaisuuden kompetensseja pidettiin tärkeinä, mutta käytännössä niitä ei tietoisesti tuettu koulutuksessa. Koulutukseen oltiin yleisesti tyytyväisiä, mutta kehittämiskohteiksi osoittautuivat tavoitteiden kirkastaminen, toimintaympäristön hahmottuminen sekä kurssisisällöistä tiedottaminen.
Asiasanat:ammattijärjestö, koulutus, luottamusmies, vapaa sivistystyö