ANALYYSI JOHDON LASKENTATOIMEN TUTKIMUKSEN JA KÄYTÄNNÖN VÄLISISTÄ KUILUISTA
HAUTAMÄKI, OLLI (2012)
2012
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-10-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22943
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22943
Tiivistelmä
Johdon laskentatoimen tutkijat ovat useaan otteeseen kritisoineet tutkimustansa siitä, ettei sillä ole vaikutusta käytäntöihin tai arvoa käytännönharjoittajille. Edellä mainitusta ilmiöstä ovat tutkijat käyttäneet termiä kuilu. Tämän lisäksi tutkijat ovat määritelleet termin tarkemmin sen mukaan, mistä ongelmista he näkevät kuilun olemassaolon johtuvan. Tämän tutkielman tavoitteena on tehdä käsiteanalyysi johdon laskentatoimen tutkimuksen ja käytännön välisistä kuiluista.
Tutkielman aineiston muodostavat tutkijoiden eri aikakausina julkaisemat johdon laskentatoimen tieteelliset artikkelit. Tässä tutkielmassa ei tarkastella ainoastaan niitä tutkimuksia, joissa esiintyy sana kuilu, vaan tarkoituksena on tarkastella myös tutkimuksia, joissa tutkijat keskustelevat kyseiseen ilmiöön liittyvistä ongelmista. Aineistosta nousee esiin viisi erilaista kuilua: Tilanteesta, jossa filosofiset olettamukset ja niiden päälle rakennettava tutkimustieto eivät vastaa käytännön todellisuutta, on tutkimuksissa käytetty termiä todellisuuskuilu. Tilanteesta, jossa tutkimustieto ei vastaa käytännön tarpeita, on käytetty termiä relevanssikuilu. Puolestaan tilannetta, jossa tutkijayhteisön ja käytännön työelämän epistemologiat eroavat toisistaan, kutsutaan tietokuiluksi. Kriittisen tutkimuksen tapauksessa voidaan puhua puolestaan emansipaatiokuilusta. Tässä keskustelussa painopisteenä on, miten ihmisten emansipaatio voidaan todella saavuttaa. Kyseinen termi on ainoa termi, jota ei eksplisiittisesti esiinny kirjallisuudessa. Kirjallisuudessa mainitaan myös tilanne, jossa tutkimustieto ei välity käytäntöön kommunikointiin liittyvistä vaikeuksista johtuen. Tästä on käytetty nimeä kommunikaatiokuilu.
Metodologisesti työ pohjautuu kriittiseen realismiin, jolloin tutkielma sitoutumatta positivismiin voi tarjota tutkittavaan aiheeseen näkökulman, joka ei ole vain yksi todellisuus muiden todellisuuksien joukossa vaan voi mahdollisesti tarjota faktuaalista tietoa olioista sinänsä (das Ding an sich). Kriittinen realismi sallii myös viitekehysten yhteismitallisuuden, joka mahdollistaa todellisuuskuiluista käytävän keskustelun.
Tutkielma selventää kuiluja koskevaa keskustelua ja tarjoaa implisiittisiä ratkaisuja kuilun kaventamiseksi. Tutkielma myös auttaa näkemään niitä alueita, joihin voitaisiin kohdentaa lisätutkimusta tutkimuksen käytännöllisen panoksen lisäämiseksi.
Asiasanat: Relevanssi, kuilu, tutkimus, käytäntö, panos
Tutkielman aineiston muodostavat tutkijoiden eri aikakausina julkaisemat johdon laskentatoimen tieteelliset artikkelit. Tässä tutkielmassa ei tarkastella ainoastaan niitä tutkimuksia, joissa esiintyy sana kuilu, vaan tarkoituksena on tarkastella myös tutkimuksia, joissa tutkijat keskustelevat kyseiseen ilmiöön liittyvistä ongelmista. Aineistosta nousee esiin viisi erilaista kuilua: Tilanteesta, jossa filosofiset olettamukset ja niiden päälle rakennettava tutkimustieto eivät vastaa käytännön todellisuutta, on tutkimuksissa käytetty termiä todellisuuskuilu. Tilanteesta, jossa tutkimustieto ei vastaa käytännön tarpeita, on käytetty termiä relevanssikuilu. Puolestaan tilannetta, jossa tutkijayhteisön ja käytännön työelämän epistemologiat eroavat toisistaan, kutsutaan tietokuiluksi. Kriittisen tutkimuksen tapauksessa voidaan puhua puolestaan emansipaatiokuilusta. Tässä keskustelussa painopisteenä on, miten ihmisten emansipaatio voidaan todella saavuttaa. Kyseinen termi on ainoa termi, jota ei eksplisiittisesti esiinny kirjallisuudessa. Kirjallisuudessa mainitaan myös tilanne, jossa tutkimustieto ei välity käytäntöön kommunikointiin liittyvistä vaikeuksista johtuen. Tästä on käytetty nimeä kommunikaatiokuilu.
Metodologisesti työ pohjautuu kriittiseen realismiin, jolloin tutkielma sitoutumatta positivismiin voi tarjota tutkittavaan aiheeseen näkökulman, joka ei ole vain yksi todellisuus muiden todellisuuksien joukossa vaan voi mahdollisesti tarjota faktuaalista tietoa olioista sinänsä (das Ding an sich). Kriittinen realismi sallii myös viitekehysten yhteismitallisuuden, joka mahdollistaa todellisuuskuiluista käytävän keskustelun.
Tutkielma selventää kuiluja koskevaa keskustelua ja tarjoaa implisiittisiä ratkaisuja kuilun kaventamiseksi. Tutkielma myös auttaa näkemään niitä alueita, joihin voitaisiin kohdentaa lisätutkimusta tutkimuksen käytännöllisen panoksen lisäämiseksi.
Asiasanat: Relevanssi, kuilu, tutkimus, käytäntö, panos