Aamulehden Saksa-uutisointi kääntämisen näkökulmasta - vertailussa Berliner Morgenpost

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisen ja saksalaisen uutisoinnin eroja käännöstieteellisestä näkökulmasta. Tutkielmassa käytetään nimitystä uutiskääntäminen kuvaamaan sitä tekstin muokkaukseen liittyvien prosessien kokonaisuutta, jonka tuloksena lähdekielisestä materiaalista syntyy kohdekielinen uutinen. Aiemman tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että uutiskääntämisessä lähdetekstejä muokataan runsaasti kohdekielen ja -kulttuurin konventioiden mukaisesti (mm. Bielsa & Bassnett 2009). Näin ollen voidaan olettaa, että samoista aiheista kertovien suomalaisten ja saksalaisten uutisten välillä on eroja.

Kyseessä on tapaustutkimus, joka keskittyy samojen aiheiden uutisointiin yhdessä suomalaisessa ja yhdessä saksalaisessa sanomalehdessä. Tutkielman aineistona on 29 Aamulehdessä ja 90 Berliner Morgenpostissa vuonna 2010 ilmestynyttä uutista. Tutkittavat uutiset käsittelevät Saksan tapahtumia tai tapahtumia, joissa Saksa on merkittävä toimija. Aamulehden uutiset valittiin ensin, ja niiden perusteella Berliner Morgenpostista valikoitiin uutiset, joissa käsitellään samoja aiheita kuin Aamulehden uutisissa. Uutisista tutkitaan eroja, joita niihin uutiskääntämisen seurauksena Bielsan ja Bassnettin (mts. 64) mukaan yleensä syntyy. Mahdollisia kuvia ja kaavioita ei huomioida analyysissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia aiheita Aamulehti on nostanut Saksasta uutisiinsa ja ovatko uutiset peräisin lehden oman toimittajan kynästä vai kansallisilta tai kansainvälisiltä uutistoimistoilta.

Valitulla tutkimusaikavälillä Aamulehti uutisoi eniten säähän, onnettomuuksiin ja EU:hun liittyvistä aiheista. Lehden oma toimittaja mainitaan tekijänä 48,3 prosentissa aineiston uutisista. Uutistoimistoa on käytetty lähteenä 65,5 prosentissa uutisista. Tutkimus osoittaa, että Aamulehden uutiset ovat Berliner Morgenpostin uutisiin verrattuna tiiviitä ja yksinkertaisia. Aamulehden uutiset ovat verrattain lyhyitä, ne koostuvat melko lyhyistä kappaleista ja niissä on käsitelty harvempia näkökulmia, kuin Berliner Morgenpostin uutisissa. Aamulehti näyttää myös avustavan silmäilevää lukutapaa Berliner Morgenpostia enemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että Aamulehden uutisissa on paljon elementtejä, joihin silmä voi tarttua, ja jotka tarjoavat lukijalle tietoa aiheesta ilman, että lukijan tarvitsee lukea koko uutista. Tällaisia elementtejä ovat useat otsikot, väliotsikot ja faktalaatikot. Myös lyhyet uutiset ja kappaleet helpottavat silmäilevää lukemista. Aamulehden uutiset ovat myös selvästi suomalaisia. Aamulehti tarjoaa lukijalle suomalaisia näkökulmia Saksan tapahtumiin ja huomioi Saksasta uutisoidessaan myös tapahtumien vaikutukset Suomeen ja Suomen naapurivaltioihin. Lisäksi Aamulehti tarjoaa suomalaiselle lukijalle selittävää taustatietoa mahdollisesti entuudestaan vieraista aiheista.

Asiasanat:uutisvälitys, sanomalehdet, uutinen tekstilajina, uutiskääntäminen, uutisen kotouttaminen ja lokalisointi, suomalainen ja saksalainen lehtiuutinen