Kysyminen ja vastaaminen Prometheus-leirin ohjaajakoulutuksen keskustelunvetoharjoituksessa
KAISALMI, AINO (2012)
2012
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-10-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22936
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22936
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten kysymyksen ja vastauksen muodostamat vierusparit rakentavat institutionaalista keskustelua. Aineistona on käytetty kahta Prometheus-leirin tuki ry:n ohjaajakoulutuksen keskusteluharjoitusta, joissa kaksi viiden 16–20-vuotiaan nuoren muodostamaa ryhmää harjoittelee keskustelun ohjaamista. Tutkimuksen aineisto koostuu siis yhteensä kymmenestä keskustelusta. Keskustelut on tallennettu ääninauhoille ja litteroitu kirjallista esitystä varten. Aineiston ensimmäinen osa on nauhoitettu tammikuussa 2009 ja toinen osa tammikuussa 2011.
Analyysissa on keskitytty kysymisen ja vastaamisen toiminnalliseen luonteeseen: tutkimuksessa tarkastellaan, miten vuorovaikutuksen toimintoja suoritetaan kysymys–vastaus-vierusparien avulla. Siksi tutkielmassa on analysoitu myös sitä, millaisiin sekvenssiasemiin vieruspareja sijoittuu.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty keskustelunanalyysia, jonka perusajatuksena on se, että ihmisten välinen vuorovaikutus on jäsentynyttä toimintaa. Tästä seuraa se, että mitään vuorovaikutuksessa esille tulevaa yksityiskohtaa ei voi suoralta kädeltä ohittaa merkityksettömänä. Keskustelunanalyysin ote tutkimukseen on laadullinen ja aineistolähtöinen. Siksi tässäkin tutkimuksessa tarkoituksena on ollut kuvata vuorovaikutuksen kulkua eikä tehdä laajoja yleistyksiä.
Tutkimuksen aineistossa kysymyksiä käytettiin monipuolisesti erilaisissa tehtävissä. Kysymyksiä käytetään ennen kaikkea keskustelun ohjaamiseen. Erilaisia kysymyksiä käytettiin joustavasti erilaisten toimintojen suorittamiseen. Kysymyksiin vastataan lähes aina tilanteeseen nähden ongelmattomalla vuorolla. Yleensä keskustelun osallistujat siis mukautuvat keskustelutilanteeseen ja vetäjän antamiin ohjeisiin.
Institutionaaliset roolit ovat tutkittavissa keskusteluissa läsnä, mutta ne ovat melko löyhiä. Kysymyksen esittäjän rooli on yleensä keskustelun vetäjällä, mikä tarkoittaa sitä, että yleensä keskustelun ohjaamisen valta ja vastuu on keskustelun vetäjällä. Toisaalta myös muut keskustelijat saattavat joskus ohjata keskustelua kysymyksillä. Keskustelunvetäjän asemaa ei yleensä kyseenalaisteta. Tästä voisi päätellä, että keskustelunvetäjän asema keskustelun ohjaajana asemansa ei rajoita keskustelijoiden toimintaa, jos toiminta on vetäjän tekemän suunnitelman kannalta mielekästä.
Asiasanat:Keskustelunanalyysi, institutionaalinen vuorovaikutus, kysymys-vastaus-vieruspari Prometheus-leirin tuki ry.
Analyysissa on keskitytty kysymisen ja vastaamisen toiminnalliseen luonteeseen: tutkimuksessa tarkastellaan, miten vuorovaikutuksen toimintoja suoritetaan kysymys–vastaus-vierusparien avulla. Siksi tutkielmassa on analysoitu myös sitä, millaisiin sekvenssiasemiin vieruspareja sijoittuu.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty keskustelunanalyysia, jonka perusajatuksena on se, että ihmisten välinen vuorovaikutus on jäsentynyttä toimintaa. Tästä seuraa se, että mitään vuorovaikutuksessa esille tulevaa yksityiskohtaa ei voi suoralta kädeltä ohittaa merkityksettömänä. Keskustelunanalyysin ote tutkimukseen on laadullinen ja aineistolähtöinen. Siksi tässäkin tutkimuksessa tarkoituksena on ollut kuvata vuorovaikutuksen kulkua eikä tehdä laajoja yleistyksiä.
Tutkimuksen aineistossa kysymyksiä käytettiin monipuolisesti erilaisissa tehtävissä. Kysymyksiä käytetään ennen kaikkea keskustelun ohjaamiseen. Erilaisia kysymyksiä käytettiin joustavasti erilaisten toimintojen suorittamiseen. Kysymyksiin vastataan lähes aina tilanteeseen nähden ongelmattomalla vuorolla. Yleensä keskustelun osallistujat siis mukautuvat keskustelutilanteeseen ja vetäjän antamiin ohjeisiin.
Institutionaaliset roolit ovat tutkittavissa keskusteluissa läsnä, mutta ne ovat melko löyhiä. Kysymyksen esittäjän rooli on yleensä keskustelun vetäjällä, mikä tarkoittaa sitä, että yleensä keskustelun ohjaamisen valta ja vastuu on keskustelun vetäjällä. Toisaalta myös muut keskustelijat saattavat joskus ohjata keskustelua kysymyksillä. Keskustelunvetäjän asemaa ei yleensä kyseenalaisteta. Tästä voisi päätellä, että keskustelunvetäjän asema keskustelun ohjaajana asemansa ei rajoita keskustelijoiden toimintaa, jos toiminta on vetäjän tekemän suunnitelman kannalta mielekästä.
Asiasanat:Keskustelunanalyysi, institutionaalinen vuorovaikutus, kysymys-vastaus-vieruspari Prometheus-leirin tuki ry.