Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Kopulalauseen tyypin ON HAUSKA KATSELLA PELIÄ merkitys ja käyttö sanomalehtitekstissä

SALMELA, PASI (2012)

 
Avaa tiedosto
gradu06197.pdf (344.8Kt)
Lataukset: 



SALMELA, PASI
2012

Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-10-04
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22935
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan kopulalauseen tyypin on hauska(a) katsella peliä merkitystä ja käyttöä sanomalehtitekstissä. Tämäntyyppisessä kopulalauseessa infinitiivilauseke jäsentyy subjektiksi ja adjektiivi predikatiiviksi. Lausetyypin merkitystä tarkastellaan skemaattisen rakenteen olla-verbi + AP + InfP kannalta. Infinitiivisubjektillinen kopulalause kontrastoidaan lausesubjektin sisältävän kopulalauseen (on hienoa, että lenkkeilet) kanssa ja tutkielmassa selvitetään sitä, millä perusteella subjektin tyypin valinta infinitiivin ja lauseen välillä motivoituu. Prototyyppisesti puhuja valitsee subjektiksi infinitiivilausekkeen silloin, kun hän viittaa omaan toimintaansa. Tätä voidaan selittää useissa tapauksissa läheisyyteen perustuvalla ikonisuudella. Puhuja voi joskus viitata omaan toimintaansa myös lausesubjektin yhteydessä, ja tämä selittyy usein lauseen infinitiivilauseketta suuremmalla lausemaisuuden asteella, jolloin lauseella puhujan on mahdollista välittää enemmän merkityksiä kuin infinitiivilausekkeella.

Rakenneskeemaan olla-verbi + AP + InfP voi sijoittaa erilaisia adjektiiveja ja infinitiivin kantaverbejä. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, millä ehdoin erilaisia adjektiiveja ja infinitiiviverbejä rakennekeemaan voi sijoittaa. Adjektiivin tulee yleensä voida kuvata abstraktia asiaa ja puhujan tietoisuuden sisältöä, koska lausetyyppi ei kuvaa maailmaa suoraan vaan puhujan tekemänä abstraktina yleistyksenä ja puhujan sisäisenä elämyksenä. Adjektiivin valinnalla puhuja suhteuttaa ja arvioi infinitiiviverbin ilmaisemaa toimintaa eri tavoin, ja siksi erityyppisten adjektiivien kautta syntyy erilaisia merkityksiä, joita tutkielma kartoittaa. Samoin lauseen määritteiden kautta puhuja suhteuttaa tilannetta eri tavoin. olla-verbin ja adjektiivin yhdistelmä edellyttää inhimillistä kokijaa, joten lauseessa käytetyt infinitiiviverbit  ilmaisevat lähes yksinomaan ihmisen toimintaa. Tavallisia ovatkin aistihavaintoverbit ja muut ihmisen elämässä toistuviin tilanteisiin viittaavat verbit.

Tutkielman aineistona on sanomalehtitekstejä sisältävä Suomen tekstipankin korpus. Sanomalehtiteksteissä lausetyypin käytössä korostuvat erilaiset referointikontekstit. Koska lausetyypissä ei ole inhimillistä subjektia, puhuja voi jakaa kokemuksiaan geneerisesti niin, että lukija voi tunnistaa kuvauksen ja samastua tuohon kuvaukseen.

Asiasanat:kopulalause, infinitiivisubjekti, lausesubjekti, referointi

 
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [35163]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste