"Älä tule paha ope, tule hyvä ope" Opettajien ja opettajaksi hakeutuvien käsityksiä hyvästä opettajuudesta
MARTTILA, MIMMI; OIKARI, ELISE (2012)
2012
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-09-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22923
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22923
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia käsityksiä työssä olevilla opettajilla ja luokanopettajakoulutukseen pyrkivillä henkilöillä on hyvään opettajuuteen liitettävistä ominaisuuksista. Samalla haluttiin tarkastella, millä tavalla nämä käsitykset eroavat toisistaan.
Tutkimus toteutettiin vertailemalla kahta E-lomakkeella kerättyä aineistoa. Luokanopettajakoulutukseen pyrkiviltä aineisto oli kerätty soveltuvuuskokeessa keväällä 2010 Hämeenlinnassa. Aineisto kerättiin erillisenä valintakokeesta. Tässä tutkimuksessa käytettiin alkuperäisestä kyselystä vain yhtä kysymystä, alkuperäinen aineisto on tarkoitettu laajempaan tutkimukseen. Opettajina työskenteleviltä on tutkijoiden toimesta kerätty aineisto keväällä 2012 lähettämällä kyselylomake Kanta- ja Päijät-Hämeen alakoulujen rehtoreille heidän eteenpäin välitettäväksi.
Tutkimuksen lähtökohtana on opettajan ammatin kehittyminen, opettajan ammatin keskeinen sisältö ja Olli Luukkaisen väitöskirjassaanOpettajuus - Ajassa elämistä vai suunnan näyttämistä(2004) esittelemät opettajuuden osatekijät, jotka Luukkainen on muotoillut tutkimuksensa tuloksena 2000-luvun opettajasta. Kerätty aineisto on luokiteltu teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla opettajuuden osatekijöiden mukaan sekä joihinkin tutkijoiden itse muodostamiin luokkiin. Uusia luokkia muodostettiin, sillä Luukkaisen opettajuuden osatekijät eivät kattaneet kaikkia vastauksista esiin nousseita opettajuuteen liittyviä ominaisuuksia.
Opettajina työskentelevien ja opettajankoulutukseen pyrkivien painotukset hyvän opettajan ominaisuuksissa erosivat toisistaan suurimmalta osalta. Opettajat painottivat vastauksissaan eettistä päämäärää, sisällön hallintaa ja persoonallisuutta. Opiskelemaan pyrkivät painottivat persoonallisuutta, päämäärätietoisuutta ja yhteistyötä. Persoonallisuus korostui huomattavasti opiskelemaan pyrkivien vastauksissa, mutta myös opettajana työskentelevät pitävät opettajan persoonaa tärkeänä.
Opettajan ammatin historiallinen tarkastelu osoittaa, että käsitys opettajuudesta ja opettajan ammatinkuvasta on muuttunut. Tämän vuoksi on tärkeää aika ajoin tehdä tutkimusta hyvästä opettajuudesta, jotta voidaan asianmukaisesti määritellä, mitkä ovat opettajan työnkuvaan olennaisesti kuuluvia osa-alueita.
Tutkimusta voisi jatkaa käyttämällä erilaisia analysointimenetelmiä. Esimerkiksi aineiston tarkastelu kvantitatiivisia menetelmiä käyttäen voisi tuoda vielä uusia näkökulmia aiheesta esiin. Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää diskurssianalyysin avulla millaisista arvoista, asenteista ja odotuksista käsitykset hyvästä opettajuudesta kertovat.
Avainsanat: hyvä opettaja, opettajuus, opettajan ominaisuudet, opettajan persoonallisuus
Tutkimus toteutettiin vertailemalla kahta E-lomakkeella kerättyä aineistoa. Luokanopettajakoulutukseen pyrkiviltä aineisto oli kerätty soveltuvuuskokeessa keväällä 2010 Hämeenlinnassa. Aineisto kerättiin erillisenä valintakokeesta. Tässä tutkimuksessa käytettiin alkuperäisestä kyselystä vain yhtä kysymystä, alkuperäinen aineisto on tarkoitettu laajempaan tutkimukseen. Opettajina työskenteleviltä on tutkijoiden toimesta kerätty aineisto keväällä 2012 lähettämällä kyselylomake Kanta- ja Päijät-Hämeen alakoulujen rehtoreille heidän eteenpäin välitettäväksi.
Tutkimuksen lähtökohtana on opettajan ammatin kehittyminen, opettajan ammatin keskeinen sisältö ja Olli Luukkaisen väitöskirjassaanOpettajuus - Ajassa elämistä vai suunnan näyttämistä(2004) esittelemät opettajuuden osatekijät, jotka Luukkainen on muotoillut tutkimuksensa tuloksena 2000-luvun opettajasta. Kerätty aineisto on luokiteltu teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla opettajuuden osatekijöiden mukaan sekä joihinkin tutkijoiden itse muodostamiin luokkiin. Uusia luokkia muodostettiin, sillä Luukkaisen opettajuuden osatekijät eivät kattaneet kaikkia vastauksista esiin nousseita opettajuuteen liittyviä ominaisuuksia.
Opettajina työskentelevien ja opettajankoulutukseen pyrkivien painotukset hyvän opettajan ominaisuuksissa erosivat toisistaan suurimmalta osalta. Opettajat painottivat vastauksissaan eettistä päämäärää, sisällön hallintaa ja persoonallisuutta. Opiskelemaan pyrkivät painottivat persoonallisuutta, päämäärätietoisuutta ja yhteistyötä. Persoonallisuus korostui huomattavasti opiskelemaan pyrkivien vastauksissa, mutta myös opettajana työskentelevät pitävät opettajan persoonaa tärkeänä.
Opettajan ammatin historiallinen tarkastelu osoittaa, että käsitys opettajuudesta ja opettajan ammatinkuvasta on muuttunut. Tämän vuoksi on tärkeää aika ajoin tehdä tutkimusta hyvästä opettajuudesta, jotta voidaan asianmukaisesti määritellä, mitkä ovat opettajan työnkuvaan olennaisesti kuuluvia osa-alueita.
Tutkimusta voisi jatkaa käyttämällä erilaisia analysointimenetelmiä. Esimerkiksi aineiston tarkastelu kvantitatiivisia menetelmiä käyttäen voisi tuoda vielä uusia näkökulmia aiheesta esiin. Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää diskurssianalyysin avulla millaisista arvoista, asenteista ja odotuksista käsitykset hyvästä opettajuudesta kertovat.
Avainsanat: hyvä opettaja, opettajuus, opettajan ominaisuudet, opettajan persoonallisuus