SUOMALAISEN POISTOAJATTELUN KEHITYS VUOSINA 1985-2010 - AMMATTILEHTIKIRJOITTELUUN PERUSTUVA HISTORIALLINEN ANALYYSI
VANNE, JARI (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VANNE, JARI
2012
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2012-09-26Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella miten, miksi ja milloin suomalainen poistoajattelu on muuttunut ammattilehtikirjoittelun valossa viimeisen neljännesvuosisadan aikana. Tutkielmassa poistoajattelulla tarkoitetaan laskentatoimen ja taloushallinnon ammattilaisten ammattilehdissä esiin nostamia ideoita, mielipiteitä ja näkemyksiä poistolaskennasta. Tutkielman tieteenfilosofisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktionismi. Tutkielma on laadullinen historiantutkimus, jossa aineiston analyysissä on käytetty laadullista sisällönanalyysiä.
Tutkielman teoriaosuudessa (luvut 2 ja 3) muodostetaan se konteksti, johon empiirisen osion (luku 4) tuloksia voidaan peilata. Luvussa kaksi tarkastellaan rahoituksen laskentatoimen historiaa Suomessa yleisen taloushistorian kontekstissa. Luvussa esitellään lisäksi keskeisiä aikaisempia suomalaisia rahoituksen laskentatoimen historiantutkimuksia. Luvussa kolme syvennytään poistojen historiaan Suomessa. Poistolaskennan historia käydään läpi ensimmäisestä suomenkielisestä kirjanpidon oppikirjan maailmasta meno–tulo-teorian kautta aina nykypäiviin asti.
Neljäs luku on tutkielman empiirinen osio. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu yhteensä 77 Tilisanomat-lehden ammattilehtiartikkelista vuosilta 1985–2010. Ammattilehtikirjoittelusta koostuva poistoajatteluaines jaettiin ensin vuosikymmenittäin ja sitten vuosikymmenen sisällä teemoittain. Lopuksi ammattilehtiartikkelit analysoitiin sisällönanalyysillä. Historiallisen kokonaiskuvan eli synteesin muodostamiseksi ammattilehtiartikkelit sijoitettiin aikansa yhteiskunnallisiin ja lainsäädännöllisiin konteksteihin.
Historiallisen analyysin perusteella voidaan todeta, että suomalainen poistoajattelu on aina ollut hyvin ajankohtaista ja pääosin kansainvälistä koko tutkimusperiodin ajan. Poistoajattelu on reagoinut ja sopeutunut vallalla olleisiin olosuhteisiin, taloustilanteeseen ja liiketoimintaympäristön muutokseen. Lehtiin kirjoittaneet henkilöt ovat olleet alansa huippuosaajia ja asiantuntijoita, jotka kirjoituksillaan ovat antaneet muulle lukijakunnalle pohtimisen aiheita. He ovat pyrkineet vaikuttamaan ajatustensa hyväksyntään ja toisaalta ajamaan yrityksiensä tai organisaatioidensa etua. Poistoajattelu oli läpi tutkimusperiodin tiivisti sidoksissa lainsäädännön kehityksen kanssa. Vaikka varsinkin meno–tulo-teoreettista lainsäädäntöä kritisoitiin, olivat ammattilaiset yleensä positiivisia lainsäädännön muutosten suhteen ja omaksuivat usein esittelijän ja tulkitsijan roolin muutoksessa. Lisäksi suomalaisen poistoajattelun voidaan katsoa olleen varsin harmonista viimeisen neljännesvuosisadan ajan.
Asiasanat: Poistoajattelu, poistot, historiantutkimus
Tutkielman teoriaosuudessa (luvut 2 ja 3) muodostetaan se konteksti, johon empiirisen osion (luku 4) tuloksia voidaan peilata. Luvussa kaksi tarkastellaan rahoituksen laskentatoimen historiaa Suomessa yleisen taloushistorian kontekstissa. Luvussa esitellään lisäksi keskeisiä aikaisempia suomalaisia rahoituksen laskentatoimen historiantutkimuksia. Luvussa kolme syvennytään poistojen historiaan Suomessa. Poistolaskennan historia käydään läpi ensimmäisestä suomenkielisestä kirjanpidon oppikirjan maailmasta meno–tulo-teorian kautta aina nykypäiviin asti.
Neljäs luku on tutkielman empiirinen osio. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu yhteensä 77 Tilisanomat-lehden ammattilehtiartikkelista vuosilta 1985–2010. Ammattilehtikirjoittelusta koostuva poistoajatteluaines jaettiin ensin vuosikymmenittäin ja sitten vuosikymmenen sisällä teemoittain. Lopuksi ammattilehtiartikkelit analysoitiin sisällönanalyysillä. Historiallisen kokonaiskuvan eli synteesin muodostamiseksi ammattilehtiartikkelit sijoitettiin aikansa yhteiskunnallisiin ja lainsäädännöllisiin konteksteihin.
Historiallisen analyysin perusteella voidaan todeta, että suomalainen poistoajattelu on aina ollut hyvin ajankohtaista ja pääosin kansainvälistä koko tutkimusperiodin ajan. Poistoajattelu on reagoinut ja sopeutunut vallalla olleisiin olosuhteisiin, taloustilanteeseen ja liiketoimintaympäristön muutokseen. Lehtiin kirjoittaneet henkilöt ovat olleet alansa huippuosaajia ja asiantuntijoita, jotka kirjoituksillaan ovat antaneet muulle lukijakunnalle pohtimisen aiheita. He ovat pyrkineet vaikuttamaan ajatustensa hyväksyntään ja toisaalta ajamaan yrityksiensä tai organisaatioidensa etua. Poistoajattelu oli läpi tutkimusperiodin tiivisti sidoksissa lainsäädännön kehityksen kanssa. Vaikka varsinkin meno–tulo-teoreettista lainsäädäntöä kritisoitiin, olivat ammattilaiset yleensä positiivisia lainsäädännön muutosten suhteen ja omaksuivat usein esittelijän ja tulkitsijan roolin muutoksessa. Lisäksi suomalaisen poistoajattelun voidaan katsoa olleen varsin harmonista viimeisen neljännesvuosisadan ajan.
Asiasanat: Poistoajattelu, poistot, historiantutkimus