KOMPLEKSISUUSTEOREETTINEN AJATTELU STRATEGIATYÖSKENTELYSSÄ - TAPAUKSINA TAMPERE JA LAHTI

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan kuntien strategiatyöskentelyä ja kaupunkistrategian laadintaprosessia teorian pohjalta nousevista teemoista ja nostetaan esiin mahdollisia kehittämisalueita. Työssä pohditaan, mitkä ovat kaupunkistrategian laadinnan ja strategiatyöskentelyn kehittämisalueet. Tutkimuksen teoreettisena taustana toimii systeemi- ja kompleksisuusteoria sekä itseuudistumisen kapasiteetti. Nämä lähestymistavat mahdollistavat uudenlaisen tavan tarkastella strategiatyöskentelyä ja kaupunkistrategian laadintaa erilaisista näkökulmista. Motivaationa on toiminut ymmärryksen lisääminen kuntien strategiatyöskentelystä ja tutkimuksen laajentaminen kandidaatintutkielmasta.

Tutkimus on tapaustutkimus ja tutkimuskohteina ovat Tampereen kaupunki sekä Lahden kaupunki. Empiirinen aineisto koostuu kolmestatoista viranhaltijoille tehdyistä teemahaastatteluista. Kaupunkistrategian laadinta ja strategiatyöskentely ovat tutkimuksen lähtökohtana ja näitä tarkastellaan teorian pohjalta muodostettujen haastatteluteemojen kautta. Haastattelujen kautta strategiatyöskentelyn kannalta merkittäviksi osa-alueiksi nousivat yksilön suhde strategia-asiakirjaan ja strategiatyöskentelyyn, erottautuminen, toimintaympäristö, ketteryys, tiedonhallinta, vuorovaikutus ja luovuus.

Kaupunkistrategian laadinnassa kriittisiksi kehittämisalueiksi nousivat strategisen johtamisjärjestelmän uudistaminen, osallistuminen sekä toimintaympäristön kartoittaminen. Strategia voisi olla aiempaa linjaavampi ja se voisi kytkeytyä tiiviimmin käytäntöön. Strateginen johtamisjärjestelmä voisi olla selkeä ja johdonmukainen ja strategia voisi olla hyödynnettävissä johdon työkaluna. Strategia voisi vahvistaa uudistumiskykyä ja vahvistaa kehittämiseen. Strategian laatimis- ja seurantaprosessit voisivat olla kevyempiä. Strategia voisi vastata nopeasti ja joustavasti toimintaympäristön muutoksiin ja strategia voisi olla päivitettävissä nopeasti. Strategia voisi sisältää aiemmista poikkeavia avauksia ja toimintamalleja, joiden avulla Tampere ja Lahti erottuvat muista kaupungeista.

Tutkimustulosten kannalta oleellista on se, miten itseuudistuminen, emergenssi, kompleksisuus ja strategia liittyvät toisiinsa. Itseuudistumisen kapasiteettiin olennaisesti kuuluva strategia toimii alustana, jolla voidaan ohjata yllättäen nousevia ilmiöitä ja suunnata emergenttiä kehitystä kompleksisessa toimintaympäristössä. Kunnan itseuudistuminen toteutuisi strategisen suunnittelun ja emergentisti nousevan ilmiön yhdistyessä. Itseuudistumisen kapasiteetin avulla voidaan parhaimmillaan päästä suunnattuun emergenttiin kehitykseen ja saada kunnille strategista sopeutumista. Itseuudistumisen kapasiteetti viittaa strategian muodostamaan kokonaisuuteen, joka mahdollistaan kunnan jatkuvan uudistumisen. Itseuudistumisen kapasiteetin käsitteen avulla on mahdollista analysoida kunnan strategista kykyä vastata muuttuvan maailman paineisiin ja kompleksiseen toimintaympäristöön ja etsiä kunnalle parhaiten sopivia tapoja rakentaa omaa tulevaisuutta.

Asiasanat: systeemi, kompleksisuusteoria, itseuudistumisen kapasiteetti, strategia, elävä organisaatio, Tampere, Lahti