Lukijoiden kuvat genremankelissa
VITIKAINEN, AINO (2012)
2012
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-09-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22908
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22908
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan amatöörikuvaajien Helsingin Sanomien Lähetä uutiskuva -palveluun lähettämiä valokuvia. Tutkimus selvittää, voidaanko amatöörikuvaajien 371 valokuvaa lukea osaksi ammattilaisten määrittämiä kuvajournalistisia genrejä: uutiskuvaa, featurekuvaa ja kuvituskuvaa.
Koska amatöörikuvaajien ottamia lukijoiden kuvia julkaistaan Helsingin Sanomissa niiden kokonaismäärään nähden vähän, tutkimuksessa vertaillaan julkaistujen ja julkaisemattomien kuvien eroja. Tutkimus haluaa näin selvittää, ovatko julkaistut ja julkaisemattomat kuvat suhteessa toisiinsa erilaisia, ja edustavatko julkaistut kuvat julkaisemattomia paremmin ammattilaisten määrittelemiä kuvagenrejä.
Tutkimus testaa myös genren käsitteen käyttökelpoisuutta kuvatutkimuksessa. Genren asema on aikaisemmassa tutkimuksessa ollut kiistanalainen, ja kuvan on ajateltu olevan alisteinen tekstille ja sen genrelle. Analyysissä kuvia tarkastellaan tekstistä irrallisina kolmen kuvagenren erityispiirteiden läpi. Tutkimus selvittää, voidaanko genren avulla päästä kiinni kuvan omaan genreen, joka ei ole riippuvainen kuvan julkaisuyhteydestä.
Analyysissä käydään läpi yhteensä 371 amatöörikuvaajan valokuvaa kolmen kuukauden ajalta. Analyysi jakautuu kahteen osaan: julkaistut seitsemän kuvaa käydään läpi kuva kuvalta genreen pohjautuvaa kuva-analyysiä hyödyntäen, ja julkaisemattomat 364 kuvaa käsitellään tilastollisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset ovat, että lukijoiden kuvat voidaan lukea kuuluviksi ammattilaisten kuvajournalistisiin genreihin. Kuvat eivät pyri juurikaan uudistamaan kuvagenrejä, eikä eroja löydy julkaistujen ja julkaisemattomien kuvien välillä. Syyt kuvien julkaisuun ovat siis muualla kuin genressä. Tulokset kertovat, että käsitys kuvagenrejen erityispiirteistä on joko tietoisesti tai tiedostamatta jaettu amatöörien ja ammattilaisten kesken. Amatööri pystyy tuottamaan kuvan, joka on jälleen ammattilaisten kriteerein tunnistettavissa jonkun kolmen kuvagenren jäseneksi. Lisäksi genren käsitteen ja genrejen erityispiirteiden avulla voidaan selvittää julkaisuyhteydestä erillään olevan kuvan genre. Tämä todistaa, ettei kuvan genre ole riippuvainen tekstin genrestä, vaan kuvaa voidaan tutkia tekstistä erillisenä kohteena.
Asiasanat:kuvajournalistiset genret, kuvatyypit, genre, amatöörikuvaajat, lukijoiden kuvat, ammattikuvaajat, kuvatutkimus, kuva-analyysi
Koska amatöörikuvaajien ottamia lukijoiden kuvia julkaistaan Helsingin Sanomissa niiden kokonaismäärään nähden vähän, tutkimuksessa vertaillaan julkaistujen ja julkaisemattomien kuvien eroja. Tutkimus haluaa näin selvittää, ovatko julkaistut ja julkaisemattomat kuvat suhteessa toisiinsa erilaisia, ja edustavatko julkaistut kuvat julkaisemattomia paremmin ammattilaisten määrittelemiä kuvagenrejä.
Tutkimus testaa myös genren käsitteen käyttökelpoisuutta kuvatutkimuksessa. Genren asema on aikaisemmassa tutkimuksessa ollut kiistanalainen, ja kuvan on ajateltu olevan alisteinen tekstille ja sen genrelle. Analyysissä kuvia tarkastellaan tekstistä irrallisina kolmen kuvagenren erityispiirteiden läpi. Tutkimus selvittää, voidaanko genren avulla päästä kiinni kuvan omaan genreen, joka ei ole riippuvainen kuvan julkaisuyhteydestä.
Analyysissä käydään läpi yhteensä 371 amatöörikuvaajan valokuvaa kolmen kuukauden ajalta. Analyysi jakautuu kahteen osaan: julkaistut seitsemän kuvaa käydään läpi kuva kuvalta genreen pohjautuvaa kuva-analyysiä hyödyntäen, ja julkaisemattomat 364 kuvaa käsitellään tilastollisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset ovat, että lukijoiden kuvat voidaan lukea kuuluviksi ammattilaisten kuvajournalistisiin genreihin. Kuvat eivät pyri juurikaan uudistamaan kuvagenrejä, eikä eroja löydy julkaistujen ja julkaisemattomien kuvien välillä. Syyt kuvien julkaisuun ovat siis muualla kuin genressä. Tulokset kertovat, että käsitys kuvagenrejen erityispiirteistä on joko tietoisesti tai tiedostamatta jaettu amatöörien ja ammattilaisten kesken. Amatööri pystyy tuottamaan kuvan, joka on jälleen ammattilaisten kriteerein tunnistettavissa jonkun kolmen kuvagenren jäseneksi. Lisäksi genren käsitteen ja genrejen erityispiirteiden avulla voidaan selvittää julkaisuyhteydestä erillään olevan kuvan genre. Tämä todistaa, ettei kuvan genre ole riippuvainen tekstin genrestä, vaan kuvaa voidaan tutkia tekstistä erillisenä kohteena.
Asiasanat:kuvajournalistiset genret, kuvatyypit, genre, amatöörikuvaajat, lukijoiden kuvat, ammattikuvaajat, kuvatutkimus, kuva-analyysi